Vallaton vallankäyttäjä | Lööppi 4/2023

Etusivu > Lööppi > Vallaton vallankäyttäjä | Lööppi 4/2023
Vesa-Pekka Kangaskorpi luonnehtii itseään maakunnassa toimivan pienehkön yrityksen toimitusjohtajaksi. Siitä asemasta on hänen mielestään pitkä matka merkittävään vallankäyttöön.

Vesa-Pekka Kangaskorpea on tituleerattu ”Härmämedian Murdochiksi”. Hän on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä, näkyvä ja arvosteltu mediavallan käyttäjä, vaikka omasta mielestään hän ei ole vallankäyttäjä ensinkään.

Tteksti Valtteri Parikka | Kuvat Pekka Holmström | Lööppi 4/2023

Tweet in Twitter Share in Facebook

Haastattelua on kulunut melkein tunti, kun Vesa-Pekka Kangaskorven suusta syöksähtää lausunto, jollaista harvemmin tällaisissa haastatteluissa kuulee.

– Kyllähän mulla on saatana oikeus sanoa, mitä mä vittu haluan.

Haastattelunauhuri nappaa merimiesmäisen puuskahduksen Elinkeinoelämän keskusliiton neuvotteluhuoneessa Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Lööppi on tarjonnut Kangaskorvelle mahdollisuuden vastata kritiikkiin, jota hän sai osakseen edellisessä lehdessä. Sitä varten on varattu reilusti aikaa ja kahvia.

Syyskuun Lööpissä toimittaja Elina Lappalainen kirjoitti Kangaskorvesta tiukkasanaisen kolumnin otsikolla Jakolinjoja kaivava mediajohtaja.

Lappalaisen mukaan Kangaskorpi polarisoi keskusteluilmapiiriä muun muassa siten, että hän nälvii X:ssä (entinen Twitter) vasemmistopoliitikkoja ja kehuu kokoomuspoliitikkoja – ja asettaa näin median suuromistajana puolueettoman journalismin kyseenalaiseen valoon. Lappalaisen mukaan Kangaskorpi ei myöskään ole puolustanut journalismia niinä hetkinä, kun oikeistohallituksesta on hyökätty toimitusten kimppuun.

Suhteessa suomalaisen journalismin [puoluepoliittisesti sitoutumattomaan] perinteeseen Kangaskorven puheet näyttävät olevan irtiotto tai poikkeavan totutusta linjasta. Journalismi tarvitsee puolustamista, ei mediajohtajaa, joka kaivaa maata omiensa alta, Lappalainen kirjoitti.

Toimittajan näkökulmasta Vesa-Pekka Kangaskorpi on erinomainen haastateltava, suorastaan sitaattiautomaatti. Puhetapa tosin on kuin oikeistopopulistin käsikirjasta: harvassa asiassa on harmaan sävyjä. Hän puhuu pehmentelemättä ja suoraan, värikynää säästämättä. Hän on persoona, joka jää mieleen.

Myös asemansa puolesta 60-vuotias Kangaskorpi on kiinnostava. Hän on mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja ja suurin henkilöomistaja. Yhtiö on Suomen suurimpia mediayhtiöitä. Konserniin kuuluu kymmeniä maakunta-, paikallis- ja kaupunkilehtiä ympäri Suomen. Lisää on viime vuosina osteltu tiuhaan.

”En ole puoluepoliittisesti aktiivinen enkä enää minkään puolueen jäsen. Näissä hommissa
pitää olla aika varovainen: otan kantaa voimakkaasti, mutta en puoluepoliittisesti.”

Kangaskorpi on myös media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestön Medialiiton puheenjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen jäsen. Kangaskorpi on verkostoitunut erittäin kattavasti keskeisten päättäjien kanssa – onhan hän entinen eduskunnan kansainvälisten asioiden neuvoskin.

Kangaskorpi on siis vallankäyttäjä, jota on syytä haastatella kriittisesti, toimittajan työn ydintä kun on olla vallan vahtikoira. Sen Kangaskorpi tietää ja ymmärtää, mutta tenttaamisen perusteluista hän on toista mieltä.

– En koe olevani vallankäyttäjä.

Miten niin? Olet käytännössä Helsingin ulkopuolisen median pääjohtaja.

– En ole koskaan ajatellut sitä noin. Itsestäni se kuulostaa lähinnä vitsiltä. Olen tuolla maakunnassa toimivan pienehkön yrityksen toimitusjohtaja, mutta siitä on vielä pitkä matka merkittävään vallankäyttöön. Ne, jotka käyttävät merkittävää valtaa, on valittu poliittisilla vaaleilla.

Vesa-Pekka Kangaskorpi myöntää, että toisinaan hän tulee katsoneeksi asioita liiaksi ”oman ideologiansa läpi”.

Kangaskorpi perustelee väitettään sillä, ettei hänellä ole valtaa journalismiin. Hän on hyvin tarkka rajanvedosta: hän hoitaa bisnestä ja journalistisesta sisällöstä vastaavat päätoimittajat. Keskusteluja päätoimittajien kanssa käydään silti monistakin asioista.

Se on kuitenkin sanottava, että aivan pieni Kangaskorven johtama yritys ei media-alalla ole. Konsernin liikevaihto liikkuu runsaassa 200 miljoonassa eurossa, ja työntekijöitä on 5000.

Mutta sinä päätät päätoimittajista ja resursseista. Onhan se nyt selkeää vallankäyttöä.

– Totta, se on ehkä se merkittävin asia. Minun kauttani tulevat kaikki päätoimittajat. Jonkunhan ne päätoimittajat on valittava. Minun mahdollisuuteni vaikuttaa olisi käytännössä se, että annettaisiin potkut. Minun aikanani näin on tehty parin kolmen ison lehden päätoimittajan kohdalla. Mutta niissäkään ei ole ollut kyse sisältöön liittyvistä asioista.

Kangaskorpi lisää, että sisältökysymyksiin hänen johtamansa hallitus puuttuisi vain sellaisissa tapauksissa, joissa ”joku päätoimittaja ryhtyisi voimakkaasti kirjoittamaan jotain kansanryhmää tai sukupuolivähemmistöä vastaan”.

Hänen mukaansa Keskisuomalainen pitää tiukkaa linjaa ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Hän sanoo ottaneensa kantaa esimerkiksi jääkiekkojoukkue Jypin Severi Lahtisen raiskaustuomion uutisointiin ja tuoneensa taustakeskusteluissa esiin, ettei yritys voi sponsoroida tällaisen tuomion saanutta pelaajaa.
Pian tämän jälkeen Keskisuomalaisen nimikkopelaaja irtisanottiin.

Uutisvoittoja Jypiä lähellä oleva Keskisuomalainen ei kuitenkaan tapauksen ensivaiheissa saanut. Se vähän jopa harmittaa Kangaskorpea.

Eikö Medialiiton johtaminenkaan ole mielestäsi vallankäyttöä?

– Edunvalvontatehtävissä olen pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi arvonlisäveron kevennyksiin sekä Ylen roolittamiseen ja tehtäviin. Jos se on vallankäyttöä, niin sellaiseen vallankäyttöön olen osallistunut.

Vaikket koekaan olevasi vallankäyttäjä, ymmärrätkö kuitenkin kritiikkiä, jonka mukaan noin merkittävässä  asemassa tulisi asetella sanansa tarkemmin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?

– Ymmärrän. Olen tehnyt sen ratkaisun, että kirjoitan tietoisesti vähän kärjekkäämmin. Provosoin ja tökin keskustelua tarkoituksella ja katson, minkälaisia reaktioita tulee. Käytän sarkasmia, mutta en ole kenellekään ilkeä, Kangaskorpi sanoo.

– Onhan minullakin mielipiteenvapaus. Kannatan moniarvoista keskustelua. Sanon mielipiteeni ja kannustan muitakin siihen. Kantansa on hyvä perustella, mutta ei sekään ole mikään pakko. Minua ärsyttää, että kirjoitetaan, etten minä saisi sanoa mielipidettäni.


Kangaskorpeen kohdistuva
kritiikki keskittyy usein nimenomaan siihen, että hän tuntuu ottavan julkisessa keskustelussa vahvoja puoluepoliittisia kantoja.

Lappalaisen kolumnissa Kangaskorven somekäytöstä kritisoidaan ristiriidasta sen kanssa, miten monet mediatalot ohjeistavat omia toimittajiaan. Ohjeiden mukaan toimittajan somessa esittämät mielipiteet eivät saa vaarantaa yleisön käsitystä uutistyön riippumattomuudesta ja tasapuolisuudesta.

Tokikaan Kangaskorpi ei ole toimittaja – mutta toisaalta hän omistaa toimittajien työpaikat ja johtaa puhetta Medialiitossa. Siksi on vähintäänkin kiinnostavaa, millaisia vaikutuksia hänen mielipiteillään kenties on sanomalehtien lukijoihin.

”Olen sananvapauden puolella. Saat kirjoittaa, mitä haluat. En puutu siihen.”

Omasta mielestään Kangaskorpi ei vaaranna yleisön käsitystä tasapuolisesta journalismista. Sitä hän perustelee toistamalla, ettei vastaa lehtiensä journalistisista valinnoista. Hän sanoo puolustavansa vapaata mediaa monin tavoin.

Toisaalta hän ajattelee, ettei hänen mielipiteillään edes ole kovin suurta vaikutusta. Hän ei myöskään myönnä, että nälvisi sosiaalisessa mediassa erityisesti vasemmistoa ja suosisi oikeistoa. Vaikka siltähän se vahvasti näyttää.

Kangaskorpi lisää, että hänestä esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) hyökkäykset yksittäistä toimittajaa vastaan osoittavat huonoa harkintaa. Hän muistaa kuitenkin korostaa, että ministerilläkin on vapaus sanoa, mitä haluaa.

Mikä on sinun puoluekantasi?

– Olen ollut kahden puolueen puoluekokouksessa: opiskelija-aikana kokoomuksen kokouksessa ja sitten keskustan kokouksessa olin esittämässä Olli Rehniä keskustan varapuheenjohtajaksi. Mutta en ole puoluepoliittisesti aktiivinen enkä enää minkään puolueen jäsen. Näissä hommissa pitää olla aika varovainen: otan kantaa voimakkaasti, mutta en puoluepoliittisesti.

Entä millainen on arvomaailmasi?

– Aatteellisesti olen voimakkaasti markkinatalousjärjestelmän puolella ja enemmän oikealla kuin vasemmalla. Minua tökkivät tietyt ideologiset ulottuvuudet, kuten liian pitkälle menevä ihmisten holhoaminen ja yhteiskunnan liian voimakas sekaantuminen tiettyihin asioihin. Ja näyttää siltä, että demarit tekevät sitä enemmän kuin monet muut.


Siirrytään puhumaan
journalismista ja siihen liittyvästä bisneksestä.

Kiinnostavaa on esimerkiksi se, miksi Keskisuomalainen haluaa niin voimakkaasti ostaa itselleen pieniä paikallislehtiä. Verkkosivuilla sen omistuksiin on listattu jo 72 erilaista sanomalehteä.

Miksi luotatte lehtiin, joiden moni ennustaa hiipuvan väestön ikääntyessä ja maaseudun hiljentyessä?

– Haluamme turvata suomalaista moniarvoista sananvapautta. Moni näistä pienistä lehdistä olisi jo loppunut ilman meitä. Haluamme tarjota esimerkiksi iäkkäille ihmisille maakunnissa sisältöä sellaisessa muodossa, jota he haluavat. Se tarkoittaa paperilehtiä.

Onko se siis hyväntekeväisyyttä?

– Välillä tuntuu, että joo. Mutta vakavasti siinä on se bisnesajatus, että haluamme rakentaa paikallisuuden kautta valtakunnallisuutta.

Mutta mitä teille tapahtuu tulevaisuudessa?

– Sitä tässä mietitään.


Kangaskorpea haastatellessa
muutama asia tulee nopeasti selväksi. Samantyyppisiä huomioita kuulee hänet tuntevilta.

Ensinnäkin Kangaskorpi tuntee valtavasti ihmisiä. Haastattelun aikana hän tiputtelee nimiä Aatos Erkosta Antti Rinteeseen (sd) sekä Pauliina Laitisesta Matti Nykäseen ja Jeff Bezosiin. Vallanpitäjä on verkottunut yhteiskunnassa vakuuttavalla tavalla.

Toisekseen hän todella uskoo suoraan puheeseen. Melkein mitä tahansa pitää saada sanoa.

Se ohjaa häntä niin yksityisenä kommentaattorina kuin mediapomonakin. Siksi hänen ympärillään riittää kuohuntaa. Kangaskorpi myöntää, että toisinaan hän tulee katsoneeksi asioita liiaksi ”oman ideologiansa läpi”, mikä aiheuttaa ylimääräistä parranpärinää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sitä hänestä ei kuitenkaan pidä ”hätkähtää”.

Vesa-Pekka Kangaskorvella on mutkikas huumorintaju, jota on usein vaikea tulkita.

Kangaskorpi on myös nopea, todella nopea. Se tulee ilmi esimerkiksi niin, että hän saattaa vastata kysymyksiin varsin räväkällä tavalla, mutta tarkentaa ajatuksiaan reilustikin jatkokysymysten yllättäessä.

Samaa on ollut havaittavissa viestipalvelu X:ssä, jossa Kangaskorpi on esimerkiksi toistuvasti vaatinut rikoksia tekeville maahanmuuttajille kovempia rangaistuksia. Eräälle keskustelijalle hän on jo vastannut, ettei ole ”yksityiskohtaisesti miettinyt” kovennusten vaikutusta rikollisuuteen.

Kangaskorvella on myös mutkikas huumorintaju, jopa suoranainen halu hämmentää. Silmäkulmassa näkyy ovela pilke, jota on vaikea tulkita.

Hän on tullut tunnetuksi esimerkiksi entisestä soittoäänestään, joka oli itähelsinkiläisräppäri Steen 1:n kappale Pikku pirihuora. Hän perustelee hämmentävää soittoääntään sillä, että ”se on aitoo räppii, eikä niin pehmeetä kuin vaikka jyväskyläläinen Gettomasa”. Hän myös kehuu kappaleen ”yhteiskunnallista ulottuvuutta”.

Nyt räävitön soittoääni on vaihtunut saman artistin toiseen biisiin. Kaikkinensa Kangaskorvessa on häivähdys jotain sellaista kliseistä mediamogulia, jota yleensä näkee vain tv-sarjoissa.

Oletko katsonut Successionia, joka kertoo fiktiivisestä yhdysvaltalaisesta mediapatruunasta Logan Roysta?

– Olen! Nalle sitä mulle suositteli kiivaasti. Erittäin hyvä sarja, hyvät hahmot.

Nalle viittaa tietysti Björn Wahlroosiin. Succession on yhdysvaltalaisdraama, jossa seurataan upporikasta Royn perhettä ja sen sisäistä kamppailua mediaimperiumin johdosta. Perhe käyttää häikäilemättömästi yhteiskunnallista ja journalistista valtaa mediayrityksen eduksi.

Kangaskorpi kertoo tunnistaneensa sarjasta joitain tuttuja luonteenpiirteitä. Sarjan vallanhimoinen päähenkilö on saanut inspiraationsa maailman suurimmasta mediaomistajasta Rupert Murdochista.

Häneen Kangaskorpi ei kerro samastuvansa.


Ilta hämärtyy
Etelärannan ikkunoissa. Parituntinen haastattelu alkaa olla ohi.

Kiinnostavaa ja tiukkaakin keskustelua olisi mielellään jatkanut pidempäänkin, mutta Kangaskorven on pian riennettävä Ylen Viimeinen sana -ohjelman kuvauksiin Pasilaan. Hän on siellä kommentoimassa mediamyynnin ja journalismin välistä suhdetta.

Kysytään nyt vielä kerran. Myönnätkö jo, että olet vallankäyttäjä?
– En kyllä koe sitä niin.

Selvä. Haluaako mediajohtaja tarkastaa sitaattinsa ennen jutun julkaisua?

– Ei tarvitse. Olen sananvapauden puolella. Saat kirjoittaa, mitä haluat. En puutu siihen. ●


Tweet in Twitter Share in Facebook