Operaatio Oslo | Lööppi 4/2023

Etusivu > Lööppi > Operaatio Oslo | Lööppi 4/2023
Vierailu huipentui toimitusvierailuun, jossa tutustuimme muun muassa tähän lasikoppiin, josta tehdään Dagbladetin livelähetykset.

Iltalehden toimitusosasto järjesti jäsenmatkan Osloon. Tämä on juttu siitä, miten se onnistui ja mistä reissuun saatiin rahaa.

Tweet in Twitter Share in Facebook

Idea matkasta syntyi toimitusosaston hallituksen kokouksessa alkuvuodesta, kun mietimme mitä mukavaa tekemistä voisimme liiton jäsenille Iltalehdessä tänä vuonna järjestää.

Kohdekaupungiksi valikoitui nopeasti Oslo, sillä paikallisesta iltapäivälehdestä Dagbladetista oli käynyt vierailijoita Iltalehden toimituksessa. Sitä paitsi harva meistä oli käynyt kaupungissa, joka oli myös ajankohtainen kohde Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Kokosimme hallituksesta pienemmän työryhmän suunnittelemaan matkaa tarkemmin. Vierailukohteiksi valitsimme Dagbladetin toimituksen lisäksi Suomen suurlähetystön.

Apurahan hakemista kiireellä

Päätimme, että matka toteutetaan alkusyksystä 2023 ja sinne voisi lähteä maksimissaan 15 henkilöä. Alustavien laskelmien mukaan 15 hengen majoitukseen ja lentolippuihin tarvitsisimme rahaa noin 5 500 euroa.

Apurahahakujen kanssa meinasi tulla kiire, mutta onneksi Jokesin apurahaa loppuvuodelle pystyi vielä hakemaan. Olimme epävarmoja, voisiko toimitusosasto hakea sitä. Muutaman puhelun jälkeen selvisi, että toimitusosaston puheenjohtaja voi hakea apurahaa osastolleen, joten minä varapuheenjohtajana luonnostelin hakemuksen ja osastomme puheenjohtaja Jenni Gästgivar lähetti sen. Alustavan ohjelman perusteella meille myönnettiin apuraha koko haetulle summalle eli saimme 5 500 euroa.

Viestinnällinen haaste

Matkan ajankohta oli syyskuun puolessavälissä. Kun saimme Jokesin apurahasta myönteisen päätöksen kesäkuussa, järjestelyt pääsivät täyteen vauhtiin.

Yleisö pääsi vapaasti kiertelemään Taiteiden yönä Suurkäräjillä.

Viestinnällisesti ajankohta oli hankala, sillä silloin talossamme olivat jo kesätyöntekijät, jotka eivät matkan aikana enää olisi töissä. Päätimme kuitenkin, että viestimme matkasta koko toimitukselle, sillä se olisi hyvää mainosta toimitusosastolle ja liitolle. Viestissä korostimme, että matkalle lähtijän tulisi olla JournalistiIltalehden liiton jäsen, mutta hänellä olisi myös oltava voimassa oleva työsuhde Iltalehteen syyskuun ajaksi. Viestissä kerroimme myös suoraan, että matka olisi vapaa-aikaa eli jokaisen olisi järjestettävä itse kyseiset päivät vapaaksi.

Etukäteen päätimme, että jos ilmoittautuneita on enemmän kuin 15, jokaiselta lehden osastolta pääsee matkalle maksimissaan kaksi henkilöä. Myös toimitusosaston hallituksesta valittaisiin ainoastaan kaksi lähtijää, jos ilmoittautuneita tulisi enemmän kuin mukaan mahtuu. Kävi kuitenkin niin, että ilmoittautuneita oli tasan 15.

Ostimme lentoliput Osloon heti kesäkuussa, kun lähtijät olivat tiedossa. Elokuussa kokoonnuimme matkaan lähtevien hallituksen jäsenten kanssa ja jaoimme järjestelyihin vaadittavat työt 4–5 toimitusosaston hallitusedustajan kesken, jotta kenellekään ei tullut liikaa hoidettavaa.

Kun meillä palstatilaa vei kesällä rasismikohu, Norjassa puhuttiin hallituksen osakekaupoista ja sisäpiiritiedon hyödyntämisestä.

Matka rahoitettiin Jokesin tuen lisäksi omavastuuosuudella, joka oli 75 euroa matkustajaa kohden. Näin kokonaisbudjettimme oli 6 625 euroa. Omavastuu oli tärkeä matkustajien sitouttamisen kannalta, mutta myös rahallisesti. Kustannukset olivat nousseet alkuvuoden laskelmista, ja loppujen lopuksi omavastuurahoja käytettiin myös hotelliyöpymiskattamiseen.

Matkaanlähtö oli 14. syyskuuta ja paluu 16. syyskuuta. Osa oli sopinut lomapäiviä matkan ajaksi, jotkut käyttivät itsensä ammatilliseen kehittämiseen tarkoitettuja koulutuspäiviä eli TAKO-päiviä.

Norjan hallituksen kesäkohut

Saavuimme Osloon torstaina iltapäivästä. Yövyimme kahden hengen huoneissa Comfort Grand Central -hotellissa, joka oli käytännössä rautatieaseman sisällä. Torstaille oli suunniteltu ainoastaan vapaata ohjelmaa myöhäisen lennon takia. Olimme sopineet yhteisestä omakustanteisesta ruokailusta ”paikallisessa Kalliossa” eli Grünerløkkan alueella viihtyisässä tapas-ravintolassa. Oli mukava viettää rento ilta yhdessä.

Suurlähetystössä olisimme mieluusti viettäneet enemmänkin aikaa, sillä meillä oli paljon kysymyksiä Suomen ja Norjan eroavaisuuksista.

Seuraavana aamuna olimme sopineet tapaamisen Suomen suurlähettilään residenssiin, jossa tapasimme
lähetystön neuvonantajan Reetta Erlienin. Hän kertoi meille tunnin ajan Norjan sisäpoliittisesta sisäpoliittisesta
tilanteesta. Hauska sattuma oli, että muutama vuosi sitten korona-aikaan yksi matkalla olleista toimittajistamme oli haastatellut Erlieniä Norjan koronakäytännöistä.

Oli mielenkiintoista kuulla Erlieniltä juuri käydyistä Norjan kuntavaaleista sekä Norjan hallituksen kesäkohuista, jotka olivat hieman erilaisia kuin Suomessa. Kun meillä palstatilaa vei kesällä rasismikohu, Norjassa puhuttiin hallituksen osakekaupoista ja sisäpiiritiedon hyödyntämisestä. Vierailuhetkellämme oli käynnissä tiukka keskustelu siitä, että ulkoministerin puoliso oli ostanut osakkeita sisäpiiritietoja hyödyntäen. Tämä oli kiinnostava puheenaihe myös Suomen mediassa vielä matkan jälkeenkin, joten oli hienoa kuulla paikallisilta, miten maassa asiasta puhuttiin ja uutisoitiin.

Seuraavaksi olimme sopineet vierailun Aller Median Dagbladet-lehteen. Siellä meidät ottivat avosylin vastaan päätoimittaja Frode Hansen sekä Dagbladet Pluss -palvelun toimituspäällikkö Bjørn Carlsen. Lisäksi toimittaja Bjørge Dahle Johansen esitteli meille lehden breaking news -toimintaa.

Yhteensä Dagbladetin ohjelma kesti kolme tuntia. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka samanlaisia kehityskulkuja Suomen ja Norjan lehdistössä on ollut. Lopuksi saimme kierroksen lehden toimituksessa.

Osa matkalaisista ehti vierailemaan Holmenkollenilla, sillä se on vain puolen tunnin junamatkan päästä Oslon keskustasta. Kuvassa olympiatuli.

Taiteiden yö

Kiireisen päivän jälkeen illalla oli jälleen vapaata ohjelmaa. Sattumalta perjantaille osui myös paikallinen Taiteiden yö, joka avasi paljon ovia mielenkiintoisiin paikkoihin. Esimerkiksi Munch-museoon pääsi tuolloin maksutta. Myös Suurkäräjille pääsi vierailemaan maksutta keskellä yötä.

Lauantaina ennen kotimatkan alkua sai joko nukkua pitkään tai vierailla kulttuurikohteissa. Moni kävi Munch-museossa ja noin puolen tunnin junamatkan päässä Holmenkollenilla.

Matka sai osallistujilta positiivista palautetta, moni koki sen innostavana ja energiaa tuovana. Oli hienoa tutustua toisen maan kulttuuriin ja paikalliseen iltapäivälehteen, mutta monen mielestä matka teki hyvää myös yhteishengelle, sillä mukana oli ihmisiä eri osastoilta.

Uskon, että matka pysyy puheissa ja muistoissa vielä pitkään. ●

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Tweet in Twitter Share in Facebook