Mitä lukisi seuraavaksi? | Lööppi 1/2024
Lukuaikapalveluiden algoritmit ohjaavat voimakkaasti sitä, mitä kirjoja käyttäjät lukevat. Alan yritykset vakuuttavat, ettei se johda käyttäjien kirjamaun yksipuolistumiseen.
Kun uusi käyttäjä avaa lukuaikapalvelun etusivun ensimmäistä kertaa, silmien edessä aukeaa näennäisesti loputon valikoima kirjallisuutta. Jännäreitä, romantiikkaa, tietokirjallisuutta ja fantasiaa.
Kun käyttäjä alkaa selata valikoimaa, kuunnella kirjoja tai tallentaa teoksia listalle myöhempää ajankohtaa varten, näkymä kuitenkin päivittyy nopeasti. Lukuaikapalvelun pellin alla raksuttava algoritmi laskelmoi käyttäjän valintojen perusteella, millaiset lajityypit tai kirjailijat häntä eniten kiinnostavat.
Jo lyhyen käytön jälkeen etusivu on täysin erilainen ja sen sisältö on personoitu kyseistä käyttäjää ajatellen.
Lukuaikapalvelut, kansankielisemmin äänikirjapalvelut, tarjoavat kirjallisuutta sähköisesti kuunneltavassa ja luettavassa muodossa. Tuoreimman, vuoden 2023 Suomi lukee tutkimuksen mukaan 21 prosenttia suomalaisista tilaa äänikirjapalveluita. Määrä on noussut tutkimusta edeltävän kahden vuoden aikana 17 prosenttia. Äänikirjojen suosio jatkaa siis kasvuaan.
Lukuaikapalvelun menestyksen perusta on tehokas suosittelualgoritmi. Algoritmin pitää toimia, jotta asiakas löytää seuraavankin kirjan ja pysyy palvelun tilaajana. Tämä on lukuaikapalvelun elinehto ja perusperiaate ainakin suurimman Suomessa toimivan lukuaikapalvelun Bookbeatin taustalla.
– Me olemme hyvin tietoisia siitä, että ihmiset eivät lopeta sellaisen palvelun tilaamista, jonka käyttämisestä he tykkäävät ja josta he löytävät jatkuvasti uusia sisältöjä. Pyrimme kaikin tavoin saamaan selvyyttä siihen, miten pystymme paremmin suosittelemaan ihmisille jotain, mistä he seuraavaksi innostuvat, kertoo Bookbeat Suomen liiketoimintajohtaja Sari Forsström.
Forsströmin mukaan eräänlainen kirja-alan klassikkokysymys onkin vuosikymmenestä toiseen ”mitä lukisi seuraavaksi?”
– Jos ihminen ei tiedä, mitä hän seuraavaksi lukee, hän tekee jotain muuta. Ja sitähän me emme halua.
Näin suositukset syntyvät
Suurimmat Suomessa toimivat lukuaikapalvelut, ruotsalaisyhtiöt Bookbeat ja Storytel, keräävät monenlaista dataa palveluidensa käyttäjistä. Käyttäjädataan lukeutuvat nimen, sähköpostiosoitteen ja maksutietojen lisäksi tiedot käyttäjän toiminnasta lukuaikapalvelussa, kuten klikkaukset, teoksen parissa vietetty aika ja loppuun asti kuunteleminen sekä käyttäjän jättämät arviot.
Bookbeatin ja Storytelin leivissä työskentelee algoritmin apuna ja eräänlaisena laadunvalvojana ihmisiä, jotka tekevät manuaalista kuratointia. Pähkinänkuoressa algoritmi ja manuaalista kuratointia tekevä ihminen yhdistävät käyttäjän toiminnasta kerättyjä tietoja ja luovat sen pohjalta käyttäjälle räätälöidyn kirjasuositusvalikoiman.
Storytelin Suomen maajohtajan Tuuva Harjanteen mukaan edellä kuvatulla toimintamallilla pyritään tunnistamaan ja vähentämään algoritmin käyttöön liittyviä riskejä eli etunenässä kirjasuositusten yksipuolistumista.
– Algoritmeja ja niihin perustuvia suosituksia seurataan, analysoidaan ja kehitetään jatkuvasti, Harjanne kertoo sähköpostitse.
Bookbeatin Forsström luonnehtii kirjasuosituksien tekemistä tasapainotteluksi kaikille käyttäjille suositeltavan sisällön, kuten uutuuksien tai muutoin suosittujen teosten, ja henkilökohtaisten suositusten välillä.
Hän uskoo, että ilman algoritmeja kirjasuositukset perustuisivat vahvemmin mediassa huomiota saaneisiin teoksiin ja maksettuun markkinointiin. Tällöin suositeltu valikoima olisi väistämättä suppeampi.
”Jos ihminen ei tiedä, mitä hän seuraavaksi lukee, hän tekee jotain muuta.”
Osaako algoritmi yllättää?
Molempien yhtiöiden edustajat uskovat algoritmien ehkäisevän lukijoiden kirjamaun yksipuolistumista.
– Pystymme näyttämään paljon enemmän vaihtoehtoja tällä tavalla kuin jos algoritmit, hakukoneet ja datanlouhintakeinot eivät olisi apuna, sanoo Sari Forsström.
– Viime vuosien trendinä on ollut kuuntelun jakautuminen yhä laajemmalle määrälle kirjoja, joten kuuntelun yksipuolistumisesta ei voi puhua, kirjoittaa Tuuva Harjanne.
Onko tästä kaikesta huolimatta vaarana, että lukija jää jumiin kaikukoppaan ja kuuntelee vain sen tyyppisiä kirjoja, jotka ovat häntä aiemminkin miellyttäneet? Onko äänikirjojen valtakunnassa tilaa löydöille, pettymyksille ja iloisille yllätyksille?
Bookbeatin Forsströmin mukaan käyttäjille suositellaan yllättävää sisältöä jatkuvasti ja se on mahdollista nimenomaan algoritmin ansiosta.
– Me ihmiset emme pysty koskaan löytämään niin paljon kirjoja ja kohdentamaan niitä erilaisille kirjamauille ja erilaisille ihmisille kuin mihin kone pystyy. Mutta tietysti ihmisen pitää olla mukana siinä prosessissa, Forsström sanoo.
Kustantajakin hyötyy käyttäjädatasta
Algoritmin ansiosta lukuaikapalvelut tuntevat siis käyttäjänsä varsin hyvin. Käyttäjien toimintaan ja mieltymyksiin perustuva kuratointi hyödyttää myös kirjojen kustantajia.
Kustannusosakeyhtiö Otavan sähköisen kustantamisen liiketoimintapäällikön Noora Al-Anin mukaan lukuaikapalveluiden algoritmeilla on selkeä kilpailuetu verrattuna kivijalkakauppojen ”fyysiseen algoritmiin” eli henkilökuntaan.
Kivijalkakaupassa työskentelevä ihminen on aina kustantajan ja asiakkaan välissä tekemässä päätöksiä esimerkiksi siitä, montako kappaletta kirjaa ostetaan kauppaan ja mihin hyllyyn teos liikkeessä sijoitetaan. Myös valikoiman laajuuden osalta seinät tulevat kivijalkakaupassa väistämättä vastaan.
– Ihminen myös suosittelee kirjoja omien preferenssiensä ja historiansa valossa. Algoritmi taas on paljon objektiivisempi. Siellä [lukuaikapalvelussa] ei vaikuta, onko algoritmi pitänyt kirjan sisällöstä vai ei. Siellä on parhaassa tapauksessa satoja tai tuhansia ihmisiä, jotka ovat antaneet arvion kirjalle, Al-Ani sanoo.
Lukijoiden maun yksipuolistuminen ei huoleta Al-Ania. Hänen mukaansa lukuaikapalvelut ovat päinvastoin madaltaneet lukijoiden kynnystä kokeilla erilaisia kirjallisuuden tyylilajeja.
– Ja sehän on kirjailijoille vain hyvä asia. Se saa kirjailijoille lisää kuuntelijoita ja myös lukijoita. Saamme paljon sellaista palautetta, että joku on kuunnellut äänikirjan, rakastunut siihen totaalisesti ja ostanut lisäksi myös painetun kirjan itselleen tai lahjaksi. Sehän on parasta, mitä voi tapahtua.
Al-Anin mukaan kustantajat hyödyntävät lukuaikapalveluista saatua myyntidataa samalla tavalla kuin painetun kirjan kohdalla. Lisäksi ainakin osa lukuaikapalveluista jakaa kustantamoille myös yksityiskohtaisempaa käyttäjädataa.
Sari Forsströmin mukaan Bookbeat jakaa kaikille palvelussa kirjojaan jakeleville kustantajille tiedon siitä, kuinka paljon heidän kirjojansa tallennetaan, kuinka paljon niitä aloitetaan ja kuunnellaan loppuun sekä millaisia arvioita kirjat saavat. Ennen kirjabisneksen digitalisoitumista kustantajilla ei ollut näin yksityiskohtaista tietoa kuluttajien käyttäytymisestä.
– Me koemme, että meillä menee sitä paremmin, mitä helpommin ja paremmin ihmiset löytävät kirjoja, joista he pitävät. Me uskomme siihen, että kustantajille jakamamme datan avulla kustantajat pystyvät tekemään parempia päätöksiä ja selvittämään, minkä tyyppisiä kirjoja ehkä kannattaisi jatkossa tehdä enemmän, Forsström sanoo. ●
NÄITÄ KUUNNELLAAN NYT
Lukuaikapalveluiden tilastojen mukaan selvä enemmistö lukijoista suosii kaunokirjallisuutta. Sekä Bookbeatissa että Storytelissa suosituin lajityyppi on tällä hetkellä jännitys.
– Tässä taustalla on erityisesti Satu Rämön ilmiöksi muodostunut Hildur-kirjasarja, mutta genre on muutoinkin meillä todella vahva, Storytelin Suomen aluejohtaja Tuuva Harjanne kirjoittaa.
Storytelissa tietokirjallisuuden puolella suosituimpia ovat true crime -kirjallisuus ja elämäkerrat.
– Myös lastenkirjallisuuden osuus kokonaiskulutuksesta on merkittävä, vaikka sisällöt ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Bookbeatissa lastenkirjallisuuden kestosuosikki on Harry Potter -kirjasarja, kertoo Bookbeat Suomen liiketoimintajohtaja Sari Forsström.
Bookbeatin tuoreimman tilaston mukaan kuuntelu palvelussa kohdistuu 95-prosenttisesti suomenkieliseen kirjallisuuteen. Storytelissa suomenkielisen kirjallisuuden kuuntelun osuus on niin ikään yli 90 prosenttia.
Mitkä kirjat sitten eivät toimi ollenkaan äänikirjapalvelussa? Harjanne ja Forsström ovat yhtä mieltä siitä, että äänikirja taipuu moneen. Harjanne kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi harrastekirjat, kuten käsityö- ja reseptikirjat, eivät taivu äänikirjaformaattiin.
Forsström puolestaan uskoo, ettei ole kirjallisuuden lajityyppiä, joka ei sopisi ollenkaan äänikirjaksi. ●
BOOKBEATIN VUODEN 2023 KUUNNELLUIMMAT KIRJAT
1. Atlas, Papa Saltin tarina – Lucinda Riley, Harry Whittaker (suom. Hilkka Pekkanen, Tuukka Pekkanen)
2. Rósa & Björk – Satu Rämö
3. Jakob – Satu Rämö
4. Hildur – Satu Rämö
5. Aleksi Suomesta – Tuomas Kyrö
STORYTELIN VUODEN 2023 KUUNNELLUIMMAT KIRJAT
1. Rósa & Björk – Satu Rämö
2. Jakob – Satu Rämö
3. Atlas, Papa Saltin tarina – Lucinda Riley, Harry Whittaker (suom. Hilkka Pekkanen, Tuukka Pekkanen)
4. Aleksi Suomesta – Tuomas Kyrö
5. Seilin naiset – Mikko Kouki, Satu Rasila
Toim. huom.: lukuaikapalveluiden tilastointitavoissa on eroja. Bookbeatin listaus perustuu kuunneltuihin tunteihin, kun taas Storytelin listaus perustuu siihen, kuinka monta kertaa teos on kuunneltu loppuun.