Kirjabloggarin salainen luku-urakka | Lööppi 3/2023

Etusivu > Lööppi > Kirjabloggarin salainen luku-urakka | Lööppi 3/2023
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintolautakunnan puheenjohtajuus on kirjabloggaaja Kirsi Raninille sekä iloinen että vastuullinen ja mittava tehtävä.

Lukupiiriaktivisti, kirjabloggaaja Kirsi Ranin toimii tänä vuonna puheenjohtajana lautakunnassa, joka valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.

Teksti Tiiu Pohjolainen | Kuvat Pekka Holmström | Lööppi 3/2023

Share in X Share in Facebook

Helmikuisena päivänä tuntemattomasta numerosta saapunut puhelu muutti kirjabloggaajana tunnetun Kirsi Raninin loppuvuoden lukusuunnitelmat. Konsulttina työskentelevä Ranin oli asiakasyrityksensä pääkonttorin aulassa, kun Suomen Kirjasäätiön pääsihteeri Elina Lahdenkauppi soitti hänelle. Asiana oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintolautakunnan puheenjohtajuus; säätiö halusi kutsua tänä vuonna tehtävään Kirsi Raninin.

Lukupiiriaktivisti vastasi pyyntöön oitis myöntävästi. Se, että kirjoja tuli voida lukea myös ruotsiksi, ei ollut Raninille ongelma. Eikä sekään, että lautakunnan puheenjohtajan toimenkuvaan kuuluu puheen pitäminen, kun Finlandia- ehdokkaat marraskuussa julkistetaan. Raninia mietitytti vain, mistä hän löytäisi ajan kaikkien kirjojen lukemiseen.

Sitä, miksi juuri hänet haluttiin raadin puheenjohtajaksi, Ranin ei tiedä. Kirsin Book Club -kirjablogin perustaja olettaa, ettei hän edusta raadissa itseään, ei 12-vuotiasta lukupiiriään, ei kirjablogiaan eikä -podcastiaan – vaan suomalaista kirjasomea.

Kirjasäätiön yhteydenotto tuli täytenä yllätyksenä.

– Koin valintani kunnianosoituksena sille, että olen vienyt omaa harrastustani tyylikkäästi  eteenpäin. Ymmärsin, että olen saattanut tehdä aika hyvää työtä, Ranin sanoo.

– Se, että minut on tehtävään valittu, on suuren suuri kunnia. Mutta samalla kun raadissa työskentely on ilo, siihen liittyy myös valtava vastuu.

Lukemisen mestaruussarjalainen

Suhdettaan lukemiseen Ranin kuvailee Finlandia-palkinnon verkkosivuilla seuraavasti:

”Jos olisin tämän 12 vuoden aikana käyttänyt kaiken lukupiireihin ja kirjablogiin panostamani ajan esimerkiksi johonkin urheilulajiin, olisin varmasti jo jossakin veteraanien mestaruussarjassa.”

Huhtikuusta lähtien on pitänyt lukea vähän enemmän kuin yksi kirja päivässä, Kirsi Ranin sanoo.

Ensimmäisen kosketuksensa lukupiireihin Ranin sai työskennellessään yli 10 vuoden ajan Aasiassa. Ranin veti päivätyönään lentoyhtiön yritysmyyntiä Bangkokissa, kun häntä pyydettiin mukaan kansainväliseen lukupiiriin.

– Lukupiiri oli minulle täysin omaa aikaa. Se oli ihanaa.

Suomeen palattuaan Ranin perusti lukupiirin itselleen syntymäpäivälahjaksi. Hän toivoi lahjaksi lukusuosituksia ja kiinnostusta osallistua lukupiiriin.

Toiveen hän esitti ystäville ja tuttaville eri elämänvaiheista, ja 15 läheistä lupautui mukaan.

Vuodesta 2010 eteenpäin Kirsin Book Club on kokoontunut kuukausittain ja lukenut säännöllisesti heinäkuita lukuun ottamatta. Jäsenet ovat pysyneet samoina, ja vaikka he eivät lukupiirin alkaessa toisiaan tunteneetkaan, vuosien aikana on ehditty tutustua. Tähän mennessä on käyty läpi 150 erilaista, yhdessä valittua kirjaa.

Pian käynnistymisensä jälkeen Kirsin Book Club alkoi herättää kiinnostusta myös osallistujien lähipiireissä. Väkimäärää ei kuitenkaan ryhdytty kasvattamaan, sillä lukupiiri kokoontuu aina jäsenten kodeissa. Siksi yhdeksän vuotta sitten syntyi kirjablogi, jossa lukupiirin lukemaa ja keskustelemaa avataan suuremmalle yleisölle. Blogiin tuottavat Raninin ohella sisältöä lukupiirin jäsenet Airi Vilhunen ja Minna Väisälä.

Lukupiiriaktivisti

Jopa Suomen Kirjasäätiö esittelee Kirsi Raninin sivuillaan lukupiiriaktivistina, ei liiketoiminnan konsulttina. Mikä tekee Raninista aktivistin?

– Olen yli 10 vuoden ajan osallistunut bisneskirja-lukupiiriin, jossa luetaan vain ammattikirjallisuutta, hän kertoo.

– Lisäksi olen vetänyt lukupiirejä eri yrityksissä. Esimerkiksi Edita Groupissa olen vuodesta 2015 järjestänyt lukupiiriä, jonka yritys tarjoaa työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon.

Kuusi kertaa vuodessa Kirsi Ranin hankkii Editan lukupiirin jäsenille kirjat ja vetää heille alustetun lukupiirisession työnantajan piikkiin.

Aktivistiksi Raninin tekee myös luonteenlaatu – hänellä on aina ollut tarve ja halu jakaa hyvät kokemukset toisten kanssa, onpa kyse sitten luetusta, koetusta tai lukupiiristä.

– Tykkään tuottaa iloa ja jakaa sitä.

On jokseenkin helppo ymmärtää, että lukupiiriaktivisti on kirjoittanut lukupiireistä myös tietokirjan.

Tietokirja Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika (Nemo) ilmestyi vuonna 2021.

– Lukupiirit ovat niin ihana asia, että mielelläni jaan kokemuksiani muiden kanssa.

Oma teos on kuljettanut Raninia puhumaan lukupiireistä kirjastoihin, kirjastopäiville ja webinaareihin.

– Sydäntä todella lämmittävät saamani palautteet, joissa kerrotaan, että henkilö on ensin lukenut kirjani ja rohkaistunut sen pohjalta perustamaan oman lukupiirin. Se tuntuu loistavalta!

Nykyään Kirsin Book Club tarkoittaa myös podcastia. Jaksoissa on käynyt vieraisilla lukuisia kirjailijoita, ja toisinaan lukupiirin jäsenet keskustelevat podcastissa tietystä teemasta.

Salainen kirjahylly

Finlandia-urakan jälkeen tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä tartuttua englanninkieliseen kirjallisuuteen, Kirsi Ranin uumoilee.

Finlandia-palkintoa voivat tavoitella kaikki suomalaiset uudet romaanit. Kustantajat lähettävät ehdokaskirjat Kirjasäätiölle. Lopullista määrää saati sitä, mitkä kirjat mistäkin kustantamosta ovat olleet mukana, ei paljasteta. Kirsi Ranin sekä lautakunnan jäsenet, elokuvatuottaja Ilkka Matila ja kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää ovat niitä harvoja, jotka tietävät lopullisen kokonaisuuden.

Raninin mukaan aiempina vuosina kaunokirjallisuuden lautakunnille on toimitettu tutustuttaviksi parisensataa ehdokaskirjaa. On oletettavaa, että määrä säilyy jotakuinkin samanlaisena tänäkin vuonna. Kaikkia ehdokaskirjoja ei vielä ole edes julkaistu. Iso osa kotimaisista kirjauutuuksista julkaistaan syyskuussa.

– Vaikka tarkkaa lukua teoksista emme vielä edes tiedä, ei tarvitse hurjasti laskea todetakseen, että huhtikuusta lähtien on pitänyt lukea vähän enemmän kuin yksi kirja päivässä.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-lautakunnan puheenjohtajan kielen on pysyttävä keskellä suuta: mikään ei voi paljastaa, mitkä kirjat ovat tänä vuonna lautakunnan lukulistalla. Luottamuksellisuus on tarkoittanut muutoksia niin Raninin omaan lukemiseen, kirjablogin sisältöön kuin kodin sisustukseenkin.

Kun posti tuo liki päivittäin useita kirjoja, kotiin alkaa jo puolessa välin luku-urakkaa kasaantua melkoisia kirjapinoja. Lisäksi on muistettava, etteivät Raninin luona käyvät vieraat saa päästä selville siitä, mitä kirjoja heidän emäntänsä parhaillaan lukee. Ratkaisuna makuuhuoneen kirjahyllyt on tyhjennetty ja niille on kerääntymässä harvinaislaatuinen kokoelma tänä vuonna julkaistua ja julkaistavaa kotimaista kaunokirjallisuutta.

Juuri mitään muuta Ranin ei olekaan ehtinyt lukemaan.

– Kaistaa ei yksinkertaisesti ole, hän toteaa ja uumoilee, että Finlandia-urakan jälkeen tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä tartuttua englanninkieliseen kirjallisuuteen.

Myös bloggaamiseen lautakuntatyöskentely on vaikuttanut.

– Vuosiin oma lukukokemukseni ei ole ollut täydellinen, ellen ole saanut myös kirjoittaa lukemastani. Tänä vuonna en ole voinut kirjoittaa blogiin sanaakaan kirjoista.

Ansiokkaimpia etsimässä

Ranin joutuu tänä vuonna pitämään suunsa soukemmalla, kun lukupiirissä käsitellään kotimaisia uutuuskirjoja tai kun hän osallistuu kustantajien tilaisuuksiin tai tapaa muita kirjabloggareita. Hän kuitenkin iloitsee siitä, että saa keskustella lukemastaan raatilaisten kanssa. Tapaamisia Matilan ja Sillanpään kanssa on kuukausittain, mutta yhteyttä pidetään Whatsapp-viestein liki päivittäin. Kaiken lukemansa kolmikko koostaa ja arvioi yhteiseen dokumenttiin,  jonka värikoodien pohjalta keskustelua käydään.

”Kirjan pitää tehdä raatilaisiin vaikutus.”

Raadille on annettu tehtäväksi nostaa tuoreesta kotimaisesta kaunokirjallisuudesta 3–6 ansiokasta kirjaa Finlandia ehdokkaaksi. Mikä sitten on ansiokas teos, jää raadin tulkittavaksi.

Yleisellä tasolla Ranin kertoo raadin kiinnittävän huomiota esimerkiksi teoksen rakenteeseen, kieleen ja teeman käsittelyyn.

– Kirjan pitää tehdä meihin vaikutus.

Yhtä lailla kirjan tulee puhutella lukijaa tässä ajassa ja samalla olla ajaton.

Edes teemoista, jotka tällä hetkellä puskevat esiin kotimaisessa kirjallisuudessa, Ranin ei suostu keskustelemaan. Vain sen hän paljastaa, että yksi teema, josta maassamme muutenkin puhutaan, on noussut hänen lukemassaan selvästi esiin.

On myös ajankohtaisia teemoja, joita Ranin oli odottanut näkyvän teoksissa enemmän.

– Ehkä minut yllätetään. Ainakin puolet luku-urakasta on vielä edessä. Ties mitä helmiä saammekaan luettavaksemme. ●

 

Finlandia-palkinnot jaetaan 40. kerran

Suomen Kirjasäätiö jakaa Finlandia-palkinnot kolmessa kategoriassa 29. marraskuuta 2023. Ehdokkaat julkistetaan
viikolla 45, kaunokirjallisuuden ehdokkaat 9. marraskuuta.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-lautakuntaan kuuluvat Kirsi Ranin, Ilkka Matila ja Eira Sillanpää. Voittajan valitsee professori, taiteilija Jorma Uotinen.

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee lastenkirjailija Linda Liukas. Lautakunnassa ovat Paula Salovaara, Henri Hyppönen ja Petja Pelli.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee muusikko, taiteilija Herra Ylppö. Lautakunnassa ovat Elina Pekkarinen, Asta Boman ja Olli Rantala.

Kunkin kategorian palkinnon arvo on 30 000 euroa. ●


Share in X Share in Facebook