Toimittajatkin ovat sisällöntekijöitä | Lööppi 3/2022
Moni toimittaja työskentelee uransa aikana myös viestinnän kentällä. Intohimo toimitustyöhön ei kuitenkaan katoa.
Helsingin Seudun Journalistien (HSJ) suurin osasto, Erikoislehtien toimitusosasto, muutti kesällä nimensä Sisällöntekijät ry:ksi.
Muutoksen katsottiin kuvaavanparemmin osaston yli tuhannen hengen jäsenistöä, johon kuuluu toimittajien lisäksi muun muassa tiedottajia, viestinnän asiantuntijoita, graafikoita, taittajia, tuottajia ja päätoimittajia. Kaikkiaan ammattinimikkeitä on yli 30. Osastoon kuuluvat myös HSJ:n työttömät jäsenet.
Samalla osaston nimenmuutos kuvaa alan muutosta. Moni toimittaja löytää töitä journalismia laajemmalta kentältä, viestinnän ja sisältöjen parista.
Sisällöntekijöiden puheenjohtajan Satu Mellasen mukaan sisällöt voi ymmärtää laajastikin, eivätkä sisällöntuotanto ja journalismi sulje pois toisiaan.
– Me ajattelemme asian niin, että toimittajatkin ovat sisällöntekijöitä. Siirtymää toimittajasta sisällöntekijäksi ei siis varsinaisesti edes voi tapahtua.
Töitä limittäin ja lomittain
Lööpin haastattelemat entiset toimittajat, nykyiset viestintäammattilaiset, identifioivat kaikki itsensä edelleen journalisteiksi.
He tekevät monipuolisesti sisältöjä yhteisöjensä verkkosivuille ja printtijulkaisuihin ja katsovat tuottamiaan tekstejä ja kuvia journalismin linssien läpi.
Journalismista päädytään sisältöpuolelle vaihtelevista syistä ja eri elämäntilanteissa. Viestintään houkuttelevat muun muassa hyvät työllistymismahdollisuudet. Yleensä myös palkka on toimitustyöhön verrattuna kilpailukykyinen.
Joskus siirtyminen journalismista viestintään tapahtuu limittäin, lomittain ja asteittain, eikä aina pelkästään yhteen suuntaan. Urheilujournalismin parissa työuransa suurilta osin tehnyt Pekka Mäntylä on siitä yksi esimerkki.
Helmikuuhun 2022 saakka Mäntylä työskenteli C-Moren sekä MTV3:n urheilun parissa. Hänen nimensä on tullut yleisölle tutuksi muun muassa MTV3:n Tulosruutuun tehdyistä jutuista. Toimittajana hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Salon Seudun Sanomissa ja Turun Sanomissa.
Viime talvena Mäntylä vaihtoi pitkäaikaisen pestin MTV3-kanavan urheilutoimituksessa Suomen suurimman jalkapalloseuran viestintäjohtoon. Vaihdos Maikkarilta jalkapalloviestintään tapahtui luontevasti. Jalkapalloa koko ikänsä seuranneen ja alasarjoissa pelanneen toimittajan mielenkiinto heräsi heti, kun hän kuuli Suomen suurimman jalkapalloseuran hakevan viestintäjohtajaa.
– HJK:sta kysyttiin kiinnostusta, ja oli vaikea sanoa ei, kun oman intohimolajini eli jalkapallon Suomen menestynein seura pyysi töihin jalkapallostadionille, jonne on kotoani matkaa 50 metriä.
Ex-journalisti osaa palvella toimittajia
Mäntylän työkokemus journalismista ja sisällöntuotannosta on laaja. Toimittajan töidensä lisäksi hän on työskennellyt Nuorisoasuntoliiton ja Suomen Yrittäjien tiedottajana sekä toimitusjohtajana urheiluviestintään keskittyneessä TBR Mediassa.
Mäntylä ajattelee työkokemuksensa sekä viestinnästä että journalismista olevan nykyisessä työssä eduksi.
– Ainakin pystyn aika hyvin ymmärtämään, mitä toimittajat viestinnältämme kaipaavat. Siksi pystyn palvelemaan heitä siten kuin uskon olevan tarkoituksen mukaista.
Viestinnän tuottamat sisällöt – muun muassa verkkouutiset, tiedotteet, haastattelut, reportaasit – muistuttavat niin HJK:ssa kuin monissa muissakin yrityksissä, yhteisöissä ja järjestöissä journalismia. Kun Mäntylä kirjoittaa pelaajan haastattelun joukkueen sivuille, sen voisi suurilta osin julkaista myös journalistisen median urheilusivuilla.
Mäntylä nauttii työstään HJK:ssa, mutta ei usko työskentelevänsä nykyisessä tehtävässään eläkeikään saakka. Hän sanoo olevansa valmis palaamaan toimittajan työhön, jos sen aika joskus koittaa.
– Ilman muuta olen aina sielultani toimittaja. Ei se mihinkään katoa, vaikka välillä hypin toiselle puolen pöytää kiinnostavien työtarjousten perässä.
Helsingin Seudun Journalistien suurin osasto, Erikoislehtien toimitusosasto, muutti kesällä nimensä Sisällöntekijät ry:ksi.
Päässä journalistin silmälasit
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) viestinnän asiantuntijana työskentelevä Hannele Peltonen on myös kokenut journalisti.
Peltonen on työskennellyt toimittajana, toimitussihteerinä ja päätoimittajana useissa sosiaali- ja terveysalan lehdissä, viimeksi Psykologiliiton julkaiseman Psykologi-lehden päätoimittajana vuoteen 2019 saakka.
Psykologin jälkeen Peltonen siirtyi sisältöpuolelle aloittaessaan viestinnän erityisasiantuntijana potilasjärjestö Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä.
– Kun potilasjärjestö etsi työntekijää uudistamaan kirjallisia potilasoppaita, sanoin työhaastattelussa, että olen journalisti ja tekisin uudistuksen journalistisin keinoin. Samalla lailla kuin vaikka aikakauslehdelle, oppaallekin konseptoidaan sisältö ja ulkoasu, otetaan mukaan kohdelukija-ajattelu, etsitään ja ohjeistetaan kirjoittajat, editoidaan tekstit ja tehdään yhteistyötä graafikon, taittajan, painon ja postin kanssa.
Peltosen nykyiseen työhön THL:ssä kuuluu muun muassa tiedotteiden ja verkkouutisten laatimista sekä mediapäivystystä, jossa autetaan toimittajia löytämään haastatteluihin sopivat asiantuntijat.
Mediatiedotteita tehdessään Peltonen pyrkii lukemaan ne journalistin silmälasien läpi.
– Mietin ennen lähettämistä, onko tämä tiedote sellainen, joka auttaisi itseäni, jos työskentelisin toimittajana.
Toimittajaidentiteetti ei uudesta työnkuvasta huolimatta ole Peltosella vaihtunut.
– Huomaan viestintätyössä jatkuvasti hyödyntäväni journalistitaustaani, ja vaikka en enää itse tee journalismia, koen edelleen olevani ammatti-identiteetiltäni viestijän lisäksi myös journalisti.
Viestintätyö tuo vakautta
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin viestinnässä työskentelevä Hanna Raijas-Turva on liikkunut urallaan koko ajan viestinnän, sisällöntuotannon ja journalismin välisellä kentällä.
Hän aloitti työuransa yliopistolla tutkijana, mutta ryhtyi muutaman vuoden jälkeen elvyttämään vanhaa rakkauttaan valokuvaukseen ja hakeutui kansanopistoon valokuvajournalismin linjalle.
– Linjan vetäjänä oli kokenut lehtikuvaaja Jore Puusa, joka sai kuvajournalismin liekin syttymään oikein kunnolla. Kansanopiston jälkeen jatkoin valokuvaopintoja ammattipuolen kouluissa.
Opintojen ohessa Raijas-Turva kuvatoimitti ja editoi ensihoidon erikoislehti Systolea, jossa hän viihtyi kymmenisen vuotta.
Vähitellen mukaan tuli muitakin asiakkaita, kuten Abloyn asiakaslehti.
Ammatillinen ura sai uuden käänteen, kun Raijas-Turva päätyi Irti Huumeista ry:n osa-aikaiseksi tiedottajaksi ja sitten
kokopäivätoimiseksi viestintäpäälliköksi.
– Muiden tehtävien ohessa lehtityö säilyi siellä tiiviinä osana tekemistä. Uudistin kokonaan heidän Taite-lehtensä.
Päätöstä siirtyä keikkailevasta free-yrittäjä-kuvajournalistista kokopäivätoimiseksi viestintäpäälliköksi tuki myös se, että kotona Raijas-Turvalla oli miehen lisäksi kolme lasta, joista kaksi vielä hyvin pieniä.
– Mieheni tekee vuorotyötä, joten viestintätyöhön mennessäni perheen arkeen tuli paitsi taloudellista vakautta myös arkirytmin ennakoitavuutta. Voi olla, että toisenlaisessa elämäntilanteessa olisin jatkanut journalistiyrittäjänä. Toisaalta olisin voinut ihan hyvin lisätä yrittäjäportfoliooni vielä enemmän viestintää.
Monimuotoisuutta vai sirpaloitumista?
Raijas-Turvan mukaan ammatillinen liikehdintä journalismista kohti sisällöntuotantoa kertoo työelämän monimuotoistumisesta, mutta toisaalta myös sirpaloitumisesta.
– Viestintä on suhteellisen nuori ala, minkä kyllä välillä huomaa siitä, ettei kaikissa työpaikoissa täysin ymmärretä viestinnän roolia. Saatetaan pahimmillaan ajatella, että viestinnässä suunnitellaan jotain julisteita ja kirjoitellaan sähköposteja.
Viestintäala sopii Raijas-Turvan mukaan sellaisille ihmisille, jotka haluavat oppia työssään paljon uutta ja joille monikaistatyöskentely on ominaista. Printti-, verkko- ja someviestinnän rinnalle kun tulee jatkuvasti uusia tapoja ja kanavia viestiä.
Raijas-Turva kertoo kipuilleensa ammatti-identiteetin kanssa yllättävän paljon aloitettuaan viestinnässä.
– Mietin asiaa enemmän kuin olin itsekään odottanut. Asia on varmaan niin, että olen edelleen sisimmiltäni kuvajournalisti.
Lehtityötä Raijas-Turva ei ole kokonaan jättänyt, sillä hän tekee Husin julkaisemaan Husariin juttuja, jotka myös kuvaa itse.
– Pidän viestinnästä ja kaikenlaisesta kirjoittamisesta, mutta jos mietin, mikä edelleen herättää työssä suurimman palon, niin kyllä se on kaikki kuvajournalismiin liittyvä. ●