Journalistiliiton syysvaltuuston kuulumisia

Etusivu > Ajankohtaista > Journalistiliiton syysvaltuuston kuulumisia
Journalistiliiton valtuusto keskusteli ensimmäisenä kokouspäivänä laajasti Journalistin päätoimittajan Maria Petterssonin luottamuksesta. Puhujapöntössä HSJ:n valtuutettu Jussi Ahlroth. Taustalla valtuuston puheenjohtaja Antti Laakso. Kuva: Laura Vuoma

Journalistiliiton syysvaltuusto keskusteli avauspäivänään laajasti ja äänesti siitä, nauttiiko Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson sen luottamusta. Enemmistö ei antanut luottamustaan. Toisena kokouspäivänä valtuusto käsitteli muun muassa HSJ:n aloitteet toimitusosastojen perusavustuksen nostamisesta ja Journalistiliiton jäsenetujen ja niihin liittyvän viestinnän selkiyttämisestä.

 

 

Tweet in Twitter Share in Facebook

Journalistiliiton valtuusto kokoontui Helsingissä 30.11.–1.12. Avauspäivänään valtuusto keskusteli laajasti ja äänesti siitä, nauttiiko Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson sen luottamusta. Enemmistö ei antanut luottamustaan. Keskustelu liittyi lainauskäytäntöihin Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset.

Valtuusto päätti myös, että Journalistiliitto käy järjestelmällisesti läpi sen, miten Petterssonin tapaukseen liittyvä viestintä hoidettiin. Lisäksi se päätti, että Journalistiliiton hallitus esittelee valtuuston kevätkokouksessa valtuustolle, mitä on tehty liiton selkeän jäsenviestinnän edistämiselle ja viestinnän kriisivarmuudelle sekä liiton entistä läpinäkyvämmälle tekijänoikeustyölle ja uskottavuudelle siinä.

Toisena kokouspäivänä valtuusto käsitteli muun muassa HSJ:n kaksi aloitetta. Ne koskivat toimitusosastojen perusavustuksen korottamista ja Journalistiliiton jäsenetujen ja niihin liittyvän viestinnän selkiyttämistä.

HSJ:n aloitteessa toimitusosastojen perusavustuksen korottamisesta todettiin, että osastojen toimintaan tarkoitettu avustus on ollut samansuuruinen vähintään 25 vuotta. Avustuksen jääminen päivittämättä on ristiriidassa sen kanssa, että osastot ovat liiton toiminnan kivijalka ja jäsenelle usein tutuin ja läheisin osa liittoa. Jotta osastot voivat kilpailla jäsenten ajasta ja huomiosta tämän päivän kiireisessä työarjessa, ne tarvitsevat resursseja järjestää mielekästä toimintaa.

Käytännön tasolla Journalistiliiton avustukset osastoille jakavat yhdistykset, ei liitto itse. Tämän vuoksi liiton hallitus esitti, että liitto selvittää korotuskeskustelun pohjaksi yhdistysten kokemuksia ja näkemyksiä osastoavustusten jaosta ja siitä, mihin ne käytetään. Valtuusto hyväksyi aloitteen avustusten korotuksesta niin, että sen toteutus alkaa selvityksellä.

Liiton vuosittainen perusavustus vähintään viiden jäsenen toimitusosastolle on nykyisellään 170 euroa. Alle viiden jäsenen toimitusosastot saavat 34 euroa per jäsen. Lisäksi osastoille maksetaan 9 euroa per jäsen.


HSJ:n toisessa aloitteessa
todettiin, että liiton viestinnässä pressikorttiin liitetyistä jäseneduista on aukkoja, ja etuihin liittyvää epäselvyyttä lisää liiton huomautus, että se ”ei suosittele jäsenilleen perusteettomien etuuksien pyytämistä ammatin varjolla”. Aloitteessaan HSJ ehdotti valtuustokeskustelua pressikorttiin liittyvistä jäseneduista ja niihin liittyvien linjausten riittävyydestä. Aloitteen tavoite oli, että jäsenille ja potentiaalisille jäsenille olisi jatkossa entistä selkeämpää, millaisia jäsenetuja liiton pressikortilla saa.

HSJ:tä edustivat Journalistiliiton valtuustossa muun muassa Erja Veivo (vas.), Kimmo Lundén, Anna Svartström, Jenni Gästgivar, Tino Lintunen, Katriina Lundelin, Piia Ouri, Veera Paananen, Lauri Nuoska, Riikka Nyman, Marjaana Varmavuori, Aino Rajala, Marja Penttinen, Tasja Salin, Marko Laitala ja Jussi Ahlroth.

Liiton hallitus vastasi aloitteeseen, että listoja jäseneduista on nyt täydennetty ja yhdenmukaistettu, ja niiden selkeyteen kiinnitetään huomiota myös jatkossa. Sen sijaan liiton ei ole mahdollista listata kaikkia yrityksiä tai yhteisöjä, jotka ovat oma-aloitteisesti päättäneet antaa medialle esimerkiksi vapaan pääsyn. Ulkopuolisten tahojen tarjoamia, liitolle maksullisia jäsenetuja liitto ei jäsenilleen tarjoa.

Valtuusto ei tämän jälkeen kommentoinut asiaa.


HSJ:n aloitteiden lisäksi
valtuusto käsitteli Pohjois-Suomen Journalistien Pojon aloitteen liiton koulutusten matkakulujen korvaamisesta. Aloitteessa todettiin, että osallistuminen liiton Helsingissä järjestettäviin lähikoulutuksiin ei ole aidosti tasa-arvoista niin kauan kun matkakuluja ei korvata muualta Suomesta. Pojo esitti, että matkakulut liiton kaikille jäsenille tarkoitettuihin koulutuksiin korvattaisiin jatkossa joukkoliikenteen hintojen mukaan.

Journalistiliiton hallitus vastasi olevan totta, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ei voi osallistua tasa-arvoisesti liiton Helsingissä järjestämille kursseille. Haasteeseen on vastattu järjestämällä yhä enemmän tapahtumia verkossa ja myös muissa kaupungeissa kuin Helsingissä. Myös yhdistysten yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen tarkoitettu liiton raha, niin sanottu porkkanaraha, tukee lähikoulutusten alueellista tasa-arvoa. Osallistujamääriä on kasvatettu liiton seminaareissa, joista matkakulut korvataan.

Hallitus totesi, että jos matkakorvauksia maksettaisiin, niiden määrää olisi vaikea ennustaa, mikä toisi liiton koulutusbudjetointiin epävarmuutta. Kun maksettavaksi tulisi todennäköisesti myös kilometrikorvauksia ja iltatilaisuuksien jälkeisiä yöpymisiä, matkakorvauksiin kuluisi paljon rahaa. Raha olisi pois koulutussisältöjen järjestämisestä, mikä heikentäisi jäsenpalvelua. Näistä syistä valtuusto hylkäsi aloitteen.


Valtuusto keskusteli
ja teki päätöksen myös niin sanotun porkkanarahakokeilun jatkamisesta. Vuonna 2022 alkaneessa kokeilussa liiton jäsenyhdistykset ovat voineet anoa yhdessä järjestämiinsä tilaisuuksiin liitolta rahaa. Kokeilun rahoittamiseen on ohjattu osa niin sanotuista yhdistyspalautuksista, jotka liitto osoittaa jäsenmaksuista yhdistyksille niiden toimintaan.

Porkkanarahaokeilulla on tavoiteltu yhdistysten yhteistyön lisäämistä ja tasa-arvoisempaa jäsenpalvelua kautta maan. Kokeilu on lisännyt yhdistysrajat ylittävää yhteistyötä, ja valtuusto päätti jatkaa sitä vuosina 2024–2025.

Porkkanarahan jakokriteereitä muutetaan niin, että jatkossa porkkanarahaa maksetaan myös läsnätilaisuuksien etäosallistujista, ja sitä voi käyttää yhteiskuljetuksiin. Jatkossa hakemukset porkkanarahasta hyväksyy liiton toimiston sijasta järjestötyövaliokunta.


Myös liiton jäsenilleen
toukokuussa 2023 tekemän järjestökuvatutkimuksen tuloksia käsiteltiin valtuustossa. Tutkimuksella liitto kartoittaa kahden vuoden välein jäsentensä käsityksiä toiminnastaan.

Tutkimuksen tuloksista valtuustoa puhutti haastavassa työmarkkinatilanteessa eniten se, minkä asioiden puolesta liiton jäsenet kokevat työtaistelutoimet oikeutetuiksi. Tutkimuksessa selkeästi entistä useampi jäsen oli esimerkiksi sitä mieltä, että työtaistelutoimi on oikeutettu, kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen.

Toukokuun järjestökuvatutkimuksessa liitto sai jäseniltään paljon myönteistä palautetta. Nyt valtuusto päätti, että Journalistiliitto selvittää Journalistin päätoimittajaa Maria Petterssonia koskevan kohun vaikutukset liiton julkikuvaan ja jäsenten käsityksiin liitosta pian.


Valtuuston syyskokouksen
yhteydessä jaettiin myös Journalistiliiton ansiomerkkejä erityisen ansioituneille jäsenille. HSJ onnittelee ansiomerkin saajia, joita ovat Kirsi Mattila (kuvassa vas.), Marko Korhonen (HSJ), Anne KotipuroLeena Kosonen, Pekka Pajala, Soila Saroniemi (HSJ) ja Tapio Räihä.

Ansiomerkki myönnetään liiton ja sen jäsenten hyväksi erityisen ansiokkaasti toimineille jäsenille. Sellainen oli myös syyskuussa menehtynyt valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.


Teksti ja muut kuin pääkuva: Nina Erho


Tweet in Twitter Share in Facebook