HSJ100: Entiselleen ei mikään jää

Ensimmäiset 100 vuotta: HSJ 1920–2020

1920

Toimittajia kokoontuu ravintola Gambriniin keskustelemaan toimittajien huonoista palkoista, jotka inflaatio on ahmaissut. Tapaamisessa päätetään ryhtyä toimiin yhdistyksen perustamiseksi. Joulukuussa perustavaan kokoukseen Helsingin Kansallisseuran huoneistoon saapuu 23 helsinkiläistä toimittajaa. Helsingin sanomalehtimiesyhdistys HSY– Helsingfors Journalistförening Hjf perustetaan 12. joulukuuta.

1921

HSY:n esimerkin ja kiertokirjeiden kehotusten myötä eri puolille Suomea perustetaan paikallisia sanomalehtimiesyhdistyksiä. Muutama kuukausi Helsingin yhdistyksen perustamisen jälkeen edessä on sen ensimmäinen vuosikokous. Silloin aika on jo kypsä myös valtakunnallisen Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL:n perustamiselle.

1922

Pressikortti otetaan käyttöön nimellä lehtimiespassi.

1924

Yhdistyksen perustajajäsenet ovat poliittiselta katsannoltaan porvarillisia. Vasemmistolaisten toimittajien mukaan jotkut porvarilliset toimittajat kohtelivat heitä ynseästi. Sosiaalidemokraattiset toimittajat liittyvät yhdistykseen vuonna 1924. Sittemmin poliittisia toimittajaryhmiä tulee ja menee. Isänmaallisen Kansanliikkeen IKL:n Ajan suunta -lehden toimittajat tulevat mukaan 1930-luvun lopussa, ja ensimmäiset kommunistit vuonna 1945.

1932

Vuosikokouksessa puheenjohtaja Yrjö Soini toteaa, että työnantajat käyttävät hyväkseen pulakautta. Toimittajia irtisanotaan ja heidän palkkansa heittelevät.

1934

HSY:n hallitus ottaa kantaa sananvapauden puolesta. Yhdistys on kuullut hallituksen taholta, että Suomeenkin suunnitellaan korporatiivistyylistä sanomalehtimieskamaria. HSY:n jäsenet pitävät hanketta sananvapauden kannalta arveluttavana. Nämä ”kulttuurikamarit” ovat muodissa monissa Euroopan maissa, joissa ne johtavat myös lehdistöä.

1939

Tuleva Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL perustetaan nimellä Aikakauslehdentoimittajain kerho. Aluksi se on vain helsinkiläistoimittajien yhteisö, jota liitto ei hyväksy jäseneksi. Vuonna 1951 otetaan käyttöön nimi SAL. Liiton jäsenyyden yhdistys saa vasta vuonna 1971. ”Maaseudulla olevia aikakauslehdentoimittajia ei ole syytä pyytää yhdistyksen jäseniksi, sillä useimmat heistä eivät ole oikeita lehti-ihmisiä.” SAL:n hallituksen päätös vuonna 1945.

1947

Hsy :n piirissä perustetaan Nuoret Toimittajat -kerho. Jo vuotta aikaisemmin SSL:n naisjäsenten keskuudessa on syntynyt Naistoimittajat ry – Kvinnliga jornalister rf. Taustalla on tyytymättömyyttä liiton aktiivisuuteen nuorten ja naisten etujen ajamisessa.

1953

HSY:n talouden kannalta merkittävät Vihreä Oksa -nimiset revyynäytökset alkavat Linnanmäellä. Peacockissa esitettävät hupailut syntyvät helsinkiläistoimittajien kynästä. Lasten Päivän Säätiö saa tuotosta tietyn prosentin ja yhdistys loput. Tähän yhteistyöhön juontaa juurensa toimittajien pressikortilla saamat vuosittaiset ilmaisliput Linnanmäelle. Oksa kuihtuu 1960-luvun puolivälissä. Huvipuiston ilmaisrannekkeista luovutaan vuonna 2011.

1960

HSY:n jäsenmäärä kasvaa vuosikymmenen aikana voimakkaasti, kun jäsenkelpoisuusrajoja väljennetään. Ensin mukaan pääsevät toimitusharjoittelijat ja vuonna 1969 lehtivalokuvaajat. Vuonna 1955 SAL ja HSY ovat järjestäneet ensimmäisen yhteisen klubi-illan, jonka aiheena oli presidentti J.K. Paasikiven Moskovan matka. Klubi-illat enteilivät tulevaa Presiklubi- toimintaa.

1962

Pressiklubi, eli Helsingin Kansainvälinen Lehdistöklubi alkaa toimia vastavalmistuneessa Hotelli Marskissa. HSY pyörittää toimintaa ja jäsenistö koostuu lehtimiehistä. Näiden vieraista peritään vuodesta 1963 alkaen ”vierasveroa”, joka jaetaan säännöllisesti toimittajille stipendeinä. Klubi toimii Marskissa vuoteen 1984, jolloin se muuttaa yli vuosikymmeneksi ravintola Orfeukseen Yrjönkatu 30:een.

1965

HSY:n alueella oleviin toimituksiin valitaan niin sanotut yhdysmiehet. Yhdysmiesverkko on luottamusmiesjärjestelmän esiaste.

1965

Helsingin Sanomien toimittajaa Irene Huurretta yritetään oikeudessa saada uhkasakolla paljastamaan uutislähteensä. HSY toteaa julkilausumassaan, että lehdistön oikeus olla ilmoittamatta lähdettään on niin tärkeä periaate, että sen turvaamiseksi on tarvittaessa muutettava lakia. Maaliskuussa 1966 näin tapahtuukin. Lakimuutos takaa, että toimittajalla on todistajana ollessaan vain erityisiä poikkeuksia lukuunottamatta oikeus suojella lähdettään.

1967

Ensimmäinen lehdistön työehtosopimus solmitaan. Sopimusta vauhditetaan lakon uhalla. Aikakauslehden toimittajien ensimmäinen työehtosopimus syntyy vuonna 1970. Pressiklubin toiminnan pyörittäminen laajenee myös SAL:n ja RTTL:n vastuulle.

1969

Työpaikoille perustetaan ensimmäisiä toimitusyhdistyksiä, eli myöhemmältä nimeltään toimitusosastoja. Vuonna 1969 perustetaan Sanomain, Uuden Suomen sekä STT:n työntekijöiden yhdistykset, jotka voivat laatia aloitteita, esityksiä ja lausuntoja HSY:lle. Vuodesta 1976 lähtien osastot ovat voineet tehdä niitä myös suoraan liitolle.

1970

SAL liittyy vihdoin SSL:n jäseneksi. SAL:ssa vaikuttajina on paljon freelancereita, ja liittymisen ehtona on, että heidän asemaansa koskeviin asioihin tartutaan. Seuraavana vuonna perustetaan myös freelance- osasto.

1972

Journalistien eli Suomen Sanomalehtimiesten liiton ensimmäinen lakko kestää toukokuussa 10 päivää ja 10 tuntia.

1973

HSY ja SAL muuttavat yhteisen katon alle ja yhdistyksillä on yhteinen toimistonhoitaja. Avoliitto kestää 43 vuotta, kunnes vuonna 2016 hynttyyt lyödään virallisesti yhteen.

1974

HSY politisoituu muutamiksi vuosiksi. Puheenjohtaja Jussi Niininen toteaa myrskyisäksi luonnehditussa vuosikokouksessa, että puoluepolitiikka on tullut yhdistykseen jäädäkseen. Saman vuoden toimintasuunnitelmassa todetaan, että nyt HSY ottaa kantaa toimittajan työhön läheisesti liittyviin yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja pyrkii vaikuttamaan myös päättäjiin.

1980

Toinen lehdistölakko kestää kolme viikkoa. HSY:n ja SAL:n toimisto toimii piirilakkotoimikunnan päämajana. ”Puolan vapaan ammattiyhdistysliikkeen nimissä lähetän Hannu Toivosen ja Heikki Y. Rissasen välityksellä parhaat myötätunnon ilmaukseni Suomen palkastaan taistelevalle lehtiväelle. Lakko on väkevä ase.” Solidaarisuusliikkeen päämaja Gdansk 13.11.80 klo 9:30. Lech Walesa

1984

Perustetaan ensimmäinen rauhantyötoimikunta. Kylmän sodan aikana aktivoituneesta rauhanliikkeestä tulee tärkeä osa yhdistyksen toimintaa.

1985

1980-luvun loppupuolella toimittajat juppiutuvat ja raitistuvat vauhdilla. Isojen yhtiöiden tiedotustilaisuuksissa ihmetellään, miksi kirkas viina ei enää toimittajille aamupäivisin maistu.

1986

Uuden työehtosopimuksen keskeisin kysymys on tekijänoikeudet. Niukasti hyväksytty sopimus antaa työnantajalle aiempaa laajemmat oikeudet käyttää toimituksellista aineistoa sähköisissä viestimissään. HSY:n valtuustoryhmä jakautuu kysymyksessä kahteen leiriin.

1987

HSY:n jäsenlehti Skuuppi ilmestyy ensimmäisen kerran.

1988

Jäsenmatkan aikana Kööpenhaminassa HSY allekirjoittaa yhteistyösopimuksen sikäläisen toimittajien yhdistyksen kanssa. Yhdessä Hsy, SAL ja RTTL virittelevät yhteistyötä Viron journalistien suuntaan.

1989

HSY ostaa 60 prosentin osuuden toimistohuoneistosta Hietalahdenkatu 2:sta pääosin Nokian osakkeista saamillaan voitoilla. SAL:n säätiö ostaa huoneistosta 40 prosenttia.

1991

Lama koittaa. HSY antaa julkilausumia ja kannanottoja niin kakkos- ja puoluelehtien talousvaikeuksista kuin lehdistötuenkin puolesta. HSY:läiset tapaavat hallituksen ja puolueiden edustajia.

1997

Kustannustoimittajat hakeutuvat yhtenäisenä ryhmänä SAL:n piiriin. Näin he liittyvät myös Journalistiliittoon, joka on vuonna 1992 luopunut Suomen Sanomalehtimiesten Liitto -nimestä. Aloitteen liiton nimen muuttamiseksi teki SAL.

2001

HSY:n omaisuudenhoito päätetään ulkoistaa. Tähän saakka yhdistyksen hallitus on siunannut jokaisen vähääkään isomman talouspäätöksen.

2004

HSY on mukana perustamassa Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesiä.

2010

HSY:llä on päävastuu pääkaupunkiseudun Journalismin päivän järjestämisessä.

2014

SAL:n ja HSY:n fuusio lähenee lehtiyhteistyön myötä. Ensimmäinen Lööppi- Skuuppi ilmestyy keväällä eli lehdestä tulee yhteinen SAL:n ja HSY:n jäsenille. SAL on julkaissut Lööppiä jo vuodesta 1994. HSY ja SAL yhdistävät voimansa saadakseen SJL:lle lehdistöstä tulevan puheenjohtajaehdokkaan. Liiton lehdistöyhdistysten valtuustoryhmät äänestävät HSY:n Juha Keskisen ja SAL:n Hanne Ahon välillä. Aho valitaan SJL:n puheenjohtajaksi joulukuussa 2014.

2014

Pressiklubin sopimus ravintola Pullman Barin tilojen käytöstä klubitilana päättyy. Erityistä omaa tilaa klubilla ei enää ole, mutta nykyään se järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia HSJ:n ja RTTL:n jäsenille.

2016

HSY:n ja SAL:n yhdistyminen toteutuu. SAL järjestää kaksi sääntömääräistä yleiskokousta lakkauttamisestaan. Lakkauttamisen myötä jäsenet siirtyvät 1. marraskuuta uuteen yhdistykseen. HSY päättää lokakuussa nimensä muuttamisesta muotoon Helsingin Seudun Journalistit – Helsingforsregionens Journalister ry. Nimenmuutos tulee sattumalta voimaan samana päivänä
1.11.2016.

2020

HSJ on yli 4 000 Helsingin seudulla asuvan tai työskentelevän sanoma- ja aikakauslehtijournalistin, kustannustoimittajan ja viestinnän ammattilaisen ammattijärjestö. HSJ:llä on 38 toimitusosastoa. Yhdistys järjestää jäsenilleen ammatillista koulutusta sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia. HSJ myös jakaa jäsenilleen apurahoja.

Lähteet

Taimi Torvinen:
HSY-HJF 60. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys – Helsingfors Journalistförening
1920–1980.

Pirkko Leino-Kaukiainen ja Leena Riska-Cambell:
Ei mikään yhden illan juttu. Journalistisen järjestäytymisen vuosisata.

SAL 60. Journalistin vuosikirja 1999.
Suomen Aikakauslehden toimittajien liitto.

Jaana Virtanen, HSJ:n hallintopäällikkö.