Pikku apulainen | Lööppi 2/2024

Etusivu > Lööppi > Pikku apulainen | Lööppi 2/2024
HUSin viestintäasiantuntija Vilhelmiina Wahlman käyttää tekoälyä työssään joka päivä.

Tekoäly paiskii töitä jo monella työpaikalla. Se hoitaa tylsiä rutiinihommia, hakee tietoa ja luonnostelee tekstejä ja kuvituksia.

Teksti Risto Pakarinen | Kuvat Pekka Holmström | Lööppi 2/2024

Share in X Share in Facebook

Ankkalinnassa keksijä Pelle Pelottomalla on apunaan valopää Pikku apulainen. Se huomauttaa Pellelle keksintöjen vaaroista ja muistuttaa häntä tehtävistä asioista. Tekoälysovellukset voivat olla toimittajille samanlainen apulainen, sanoo STT:n journalismin laadun ja kehityksen toimituspäällikkö Janne Huuskonen.

Esimerkiksi hän ottaa haastattelunauhojen purkamisen. On varmaankin mahdotonta löytää toimittajaa, jonka mielestä haastattelun litterointi on jutun tekemisen paras osa.

– Moni meistä tietää, miten työlästä litterointi on. Vaikka sen aikana tekeekin arvokasta ajattelutyötä, tunnin haastattelun litterointi on aika hurjaa hommaa, Huuskonen sanoo.

Onneksi nykyisin on tarjolla monenlaisia tekoälyyn perustuvia sovelluksia, jotka litteroivat nauhat automaattisesti, monella kielellä. Myös STT käyttää niitä.

– Kaikissa meidän tekoälykokeiluissamme – ja kaikki on vielä kokeilua – taustalla ovat aina eettiset periaatteemme, joihin kuuluu, että tekoäly ei tee STT:n tiedonhankintaa. Jos haastattelun raakalitteroinnin tekee tekoäly, toimittajan pitää vielä aina kuunnella lainattu sitaatti itse.

Huuskonen lisää, että STT:n viestintäpalveluiden puolella – ”välissä on iso palomuuri toimitukseen” – STT:n tiedotepalvelun asiakkaat voivat kokeilla tekoälyn avulla tiedotteiden avainsanoittamista ja otsikoiden ehdottamista.

Otsikointia on testattu myös Tekniikan Maailmassa, kertoo päätoimittaja Sami Rainisto.

– Olemme tehneet myös itsellemme oman leikillisen kokeilun, jossa ChatGPT kirjoittaa tekstin perusteella vihaisia lukijapalautteita. Aika hyvin se osaa löytää asioita, joihin lukijat tarttuisivat, Rainisto sanoo.

– Se vaatii vähän paksumpaa nahkaa, mutta olemme huomanneet, että on avuksi, jos saa etukäteen vihaista palautetta. Ja toki tekoälyltä voi pyytää kehujakin, hän sanoo ja nauraa.

Kuvittaja Hans Eiskonen kokeili tekoälyä ensimmäisen kerran vuonna 2022. Hän on generoinut tekoälyn avulla tuhansia kuvia.

Tuhansia kuvia tekoälyllä

Kuvittaja Hans Eiskonen on heittäytynyt tekoälyn maailmaan antaumuksella.

– Varmaan 2022 tein ensimmäisen kerran jotain tekoälyn avulla. Sitten ilmoittauduin Midjourneyn betatestaajaksi, hän kertoo.

Midjourney on amerikkalainen, tekoälypohjainen kuvagenerointimalli, joka tekee kuvia käyttäjän antaman lähtökomennon perusteella.

– Tekoäly oli juuri tullut omaan näköpiiriini, ja olin yksinkertaisesti utelias näkemään, mitä sillä saa aikaan. Nyt olen generoinut tuhansia kuvia tekoälyn avulla, pitkälti omien mielenkiinnon kohteitteni, kuten scifin ja pelien kautta. Halusin nähdä, pystyykö se kuvittamaan minun tarinara-akileeni, Eiskonen kertoo.

Hän on myös leikitellyt kuvituksen eri tyylilajeilla ja sekoittanut omaa piirrosjälkeään tekoälyn tuottamaan kuvitukseen.

– Olen antanut tekoälyn sekoittaa töitä omista sivutyökansiostani. Se tekee nopeasti abstrakteja juttuja, kuin avulias työkaveri. Niistä pääsee sitten eteenpäin, ikään kuin tavanomaista ajattelua murtavien onnekkaiden
sattumien myötä.

Vaikka Eiskonen onkin tehnyt tekoälyllä asiakkaille saakka menneitä kuvituksia, useimmiten hän kuitenkin viimeistelee ne vielä omin käsin.

– Tekoälyn jälki on helposti tunnistettavaa. Se on vähän kuin aikoinaan Photoshopin valmiit filtterit. Yliopisto-lehteen tekemääni kuvitukseen lisättiin tosin huomautus, että ”kuvittaja on käyttänyt työnsä taustoituksessa tekoälyä”. Olisi kiva, että tekoäly oppisi tuntemaan omat mieltymykset, assistenttimaisesti, mutta sitten työntäisi minut hieman niiden ulkopuolelle.

Tekoäly ei tee valmista, mutta on hyvä sparraaja.

Ei enää tyhjän paperin syndroomaa

HUSin viestintäasiantuntija Vilhelmiina Wahlman sanoo käyttävänsä tekoälyä joka päivä Microsoftin Copilotin kautta.

– Käytän pääasiassa generatiivista AI-puolta eri tavoin, mutta koska pääosa työstäni on kirjoittamista, käytän tekoälyä eniten tyhjän paperin syndroomaan. Niin, sitä ei enää ole, Wahlman sanoo.

Tekoäly voi esimerkiksi elävöittää Wahlmanin ensimmäistä tekstiversiota, niin että hän voi sitten jatkaa tekstin hiomista.

– Siitä pääsen muokkaamaan, enkä jää jumiin. Otsikoissa ja väliotsikoissa se auttaa aika hyvin. Myös sometekstejä sillä on kätevä tehdä. Copilot osaa hakea jo valmiin verkkoartikkelin ja versioida siitä kanavaan sopivan tekstin.

Wahlman on myös mukana vuoden kestävässä, markkinointiviestintätoimisto LM Somecon ”Tekoälyn hermolla” –koulutuksessa ja tuo samalla osaamistaan muiden HUSin viestijöiden käyttöön ja tiedoksi.

– Olen yrittänyt painottaa muille, että tekoäly ei tee valmista, mutta että se on hyvä sparraaja esimerkiksi viestintäsuunnitelmien tekemisessä tai kehityskeskusteluissa. Toisaalta siitä on apua bulkkitehtävissä kuten tiedon järjestelyssä. Se pystyy hyvin seuraamaan ja jäsentämään OneNotessa tekemiäni muistiinpanoja, vaikka käytän joskus ihan omia lyhenteitä, Wahlman kertoo.

– Etäkokouksissa, joista yhteenveto jää helposti lähettämättä tai se kestää kauan, tekoäly tekee ja lähettää ne heti. Se voi myös tallentaa puhetta tekstitiedostoksi reaaliajassa.

STT on mukana Trusted Newshub -hankkeessa, jossa useiden eri maiden kansalliset uutistoimistot kehittävät yhdessä tekoälyhankkeita, kertoo STT:n journalismin laadun ja kehityksen toimituspäällikkö Janne Huuskonen.

Uutistoimistot tekoäly-yhteistyössä

Tekoäly siis tosiaan on kuin Pelle Pelottoman Pikku apulainen. Toki kehitystä tapahtuu jatkuvasti, myös journalismin osalta. Esimerkiksi STT on mukana Trusted Newshub -hankkeessa, jossa useiden eri maiden kansalliset uutistoimistot yhteistyössä kehittävät tekoälyhankkeitaan. Osana tätä hanketta eri toimistot saavat käyttöönsä yhteisen kielimallin ja oman kansallisen kielimallin tekoälyn pohjaksi.

– Tähän saakka markkinoilla olleet isot kielimallit eivät oikein sovi journalistille, koska ne hallusinoivat ja ovat epäluotettavia. Niinpä meillä niiden käyttö on jäänyt kokeilun ja leikin asteelle, Huuskonen kertoo.

– Mutta monikansallisen hankkeen ansiosta mekin saamme oman kielimallin, mikä on loistava asia, koska näin pienen kielialueen kehitysresurssit eivät muuten riittäisi.

Kielimallin laatu pohjautuu raaka-aineen laatuun, ja kun STT saa oman suomenkielisen kielimallin, tekoälylle voidaan antaa uusia tehtäviä.

– Hyvää dataa olisi hyvä olla pohjana ainakin 100 000 artikkelia, mielellään enemmänkin. Toisinaan sitä rakennetaan kerros kerrokselta, kuin lumipalloa, mutta meillä data on hyvässä järjestyksessä ja artikkeleissa on paljon metatietoa – liittyy vaaleihin, EU:hun ja niin edelleen – jota voimme hyödyntää.

Ja sitten:

– Kun kielimallin pohjalla on oma arkistomme, ehkä voimme käyttää tekoälyä myös tiedonhankintaan. Se voisi esimerkiksi tehdä aikajanan vaikkapa Sanna Marinin urasta. Ja siihen voisi luottaa, koska pohjana on meidän oma aineistomme, kuratoitu data, joka on arvioitu ajankohtaiseksi, oikeaksi, mielenkiintoiseksi ja kieli hyväksi. Tottahan toki ihmisen pitäisi sekin raakile tarkistaa ja toimittaa, Huuskonen sanoo.

Koneet eivät oikein pysy ajan tasalla journalismissa.

Tekoäly päivystää uutisaiheita

Samassa yhteishankkeessa on kehitetty myös työkalu, joka selaa noin viidentoista uutistoimiston feedejä reaaliajassa.

– Siinä on edistyneitä käännös- ja hakuominaisuuksia, joiden ansiosta voimme seurata meitä kiinnostavia aiheita. Mukana ovat kaikkien uutistoimistojen syötteet reaaliaikaisesti, arkisto, käännös ja haku, Huuskonen kertoo.

– Lisäksi tekoäly hälyttää, kun tulee tietyt meidän parametrimme täyttävät uutiset tai jos esimerkiksi useampi uutistoimisto alkaa kirjoittaa samaan aikaan vaikkapa samasta Brysselin metroasemasta.

Trusted Newshubin tekoäly ei käännä artikkeleita julkaistavaksi STT:llä, mutta se nostaa esiin uutisia, joihin Suomessa kenties kannattaa reagoida.

Kun STT on saanut uutisen kirjoitettua, tekoäly lukee sen, ainakin Bauer Median radiokanavilla. Huuskonen painottaa, että tekoälyn rooli uutisten lukemisessa jää juuri siihen, pelkkään lukemiseen, sillä ihminen valikoi uutisen ja kirjoittaa sen. Radion toimituksessakin vielä ihminen valitsee sopivat uutiset heidän lähetykseensä.

– Meillä se vaikuttaa niin, että kirjoitamme mahdollisimman hyviä radiosähkeitä. Koneääni on ihmisen kaltainen siinä, että se soljuu hyvin, kun on soljuvaa tekstiä, mutta kompastelee, jos tekstikin kompuroi.

Huuskonen sanoo, että toimittajat ovat kiinnostuneita tekoälyn mahdollisuuksista, eikä sen uskota – ainakaan vielä – vievän työpaikkoja.

– Koneet eivät oikein pysy ajan tasalla journalismissa. Uskon, että meidän aamupalaverimme on tekoälyä paremmin ajan tasalla sen päivän uutisaiheista ja varmaankin peittoaa konemallit vielä pitkään, hän sanoo.

– Uutinenhan on jotain, jota ei osata odottaa, ja luulen, että tilastolliseen mallinnukseen perustuvat sovellukset eivät välttämättä osaa niitä ennakoida. Toisaalta toimittajan työssä usein etsitään asioita, joita ei haluta julki, se on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tiedon hankintaa ja oikeaan aikaa oikealle taholle esitettyjä kysymyksiä. Siinä ihminen on edelleen Pelle Peloton ja tekoäly Pikku apulainen. En ole journalismista huolissani. ●


Tuumasta toimeen: Tekniikan Maailman uusi älykäs avustaja*

Myös Tekniikan Maailman toimituksessa innostuttiin ChatGPT:stä. Päätoimittaja Sami Rainisto tuumaili – kyllä – että olisi mukavaa tarjota lukijoille palvelu, joka olisi kuin ChatGPT, mutta joka hakisi vastauksensa Tekniikan Maailman aineistosta.

– Meidän arkistoissamme on paljon ainutlaatuista sisältöä. Nyt lukijat voivat kysyä Tuumalta kysymyksiä, ja se hakee vastauksensa meidän arkistostamme ja tarjoilee sen suomeksi, Rainisto kertoo.

– Kiteytettynä Tuuma on ChatGPT Tekniikan Maailman sisällölle.

Sen lisäksi Tuuma myös tarjoilee lukijalle linkit lähteisiin, jotta lukija tietää, mistä tieto tulee, ja voi lukea aiheesta lisää.

Rainiston ”olisipa kiva” -ajatuksesta oli vielä matkaa toteutukseen. Hän sanoo olleensa varma, että koko juttu jäisi idean tasolle.

– Onneksi meillä on taitava kehityspäällikkömme Heikki Manninen, jolla on vahva ohjelmistokehityksen tausta. Hän teki jo parissa viikossa ensimmäisen demoversion.

Omaa kielimallia TM:llä ei ole, vaan Tuuma käyttää moottorinaan OpenAI:n kielimallia, josta Tekniikan Maailma maksaa lisenssimaksun.

Entiseen hakuun verrattuna Tuuma osaa tulkita kysymyksen ja hakea siihen vastauksen sen sijaan, että vastauksena olisi pelkkä linkki, josta vastaus kenties löytyisi. Se hakee vastaukset useasta eri artikkelista, ja joskus linkkilista saattaa viitata viiteenkin eri artikkeliin, joista Tuuma hakee järkevimmän vastauksen.

Toinen syy Tuuman kehitykseen oli nostaa esiin Tekniikan Maailman vanhoja artikkeleita.

Mutta ei liian vanhoja.

– Tällä hetkellä siinä on 20 000 uusinta artikkeliamme, koska jos otamme koko 70 vuoden arkistomme, sen hakemat tiedot eivät enää ole ajankohtaisia. Jos pyytää tietoja Alzheimerin taudista, ei ole varmaa, hakeeko se 1950-luvun lehdistä vai onko kyseessä viime vuosien tutkimustieto.

Tekoälyn valjastaminen lukijoiden palveluun sopii Rainiston mukaan mainiosti lehden profiiliin, eikä ainoastaan tekniikan vuoksi.

TM on ollut ”propellipäälehti”, joka tekee kaikenlaista vähän puolihullua juttua, ja tämä on tavallaan jatkoa sille perinteelle. Ja mikä tärkeintä, lukijoiden palaute on ollut kannustavaa.

Tuumaa tietenkin kehitetään jatkuvasti. Alkuperäiseen versioon on jo lisätty ominaisuus, jossa Tuuma ehdottaa kahta jatkokysymystä, joita klikkaamalla pääsee eteenpäin ja taas uusiin vaihtoehtoihin.

– Sillä tavalla voi päästä kaikenlaisiin kaninkoloihin, ja samalla se madaltaa kynnystä kokeilla Tuumaa. Jos ei itse keksi kysymystä, Tuuma ohjaa vähän eteenpäin.

Seuraavaksi Rainisto haluaisi tuoda Tuuman lehden verkkotaitossa lähemmäs artikkeleita, että lukija voisi artikkelia lukiessaan kysyä Tuumalta lisätietoja, kun kysymys juolahtaa mieleen.

– Ajatuksena on, että keskustelu median kanssa muuttuisi kaksisuuntaiseksi. Aikaisemmin on tietenkin voinut laittaa kyselyn toimittajalle, joka vastaa, jos vastaa, monen päivän päästä. Tuuma mahdollistaa sen saman tien saapuvan vastauksen. Tuuman kanssa voi keskustella kaksisuuntaisesti ja reaaliaikaisesti.

Kokemukset Tuumasta ovat niin hyvät, että Rainisto on pohtinut tekoälyn tuomista myös sisarlehtiin, kuten TM Rakennusmaailmaan tai saman konsernin Vene-lehteen.

– Olemme kokeilleet sitä Suomen Kuvalehdenkin sisältöjen kanssa, mutta ongelmana on, että se on yleislehti, ja Tuumahan ei erota, onko kyseessä artikkeli vai pakina. Jos se tarjoaa pakinoitsijan juttuja tosina, vastauksista voi tulla kummallisia, Rainisto sanoo.

– Tuuma on yllättävän hyvä. Jos olemme kirjoittaneet aiheesta, se löytää vastauksen aika hyvällä tarkkuudella. Eikä se edes hallusinoi. Ainakaan paljon. ●

* Tekoälyn avulla tehty otsikko.
ChapGPT:n versio: ”Tuumasta totta: Tekniikan Maailman uusi älykäs avustaja”


Share in X Share in Facebook