”En tiedä onko tämä minun ammattini” | Lööppi 1/2022

Etusivu > Lööppi > ”En tiedä onko tämä minun ammattini” | Lööppi 1/2022
Kasvokuva Tommy Lindgrenista merenrannalla

Muusikko Tommy Lindgren meni radioon omasta mielestään vähän yllättäen. Hänen toimittajanuransa alkoi kuitenkin jo lapsuudenkodissa ja jatkuu keikkalavoilla sekä kansalaisjärjestössä.

Teksti Tommy Pohjola | Kuvat Johanna Erjonsalo | Lööppi 1/2022

Share in X Share in Facebook

Työasioista puhuttiin paljon, mutta musiikista aivan pirusti.

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja ­ Frank Johansson muistelee vuosia, jolloin hän oli Tommy Lindgrenin pomo.

– Tommy toi usein toimistolle musiikkia, jota en tiennyt olevan olemassa. Ne olivat hienoja keskusteluja. Opin paljon.

Tommy Lindgren muistelee itse samoin.

– Intoilin varmasti paljon musiikista, ulkomaisesta ja stadilaisesta. Giant Robotia tai Soul Captain Bandia fiilisteltiin yhdessä, ja olin mukana järkkäilemässä joitain Amnestyn musaklubejakin.

Ei Tommy Lindgren kuitenkaan ollut ihmisoikeusjärjestössä pääasiassa jutellakseen musiikista. Hän halusi sinne töihin siviilipalveluksen ajaksi ja myös sai viestinnän harjoittelijan paikan. Vuosi oli 1997.

Nykyään toisessa kansalaisjärjestössä, Ihmisoikeusliitossa, kampanjasuunnittelijana työskentelevä Lindgren kertoo oppineensa paljon Amnestylla. Arvokkaita vinkkejä antoivat toimittajan työstä laajaa kokemusta omaava Johansson ja pari muuta toimiston työntekijää.

– Opin, mitä journalismi on ja mitä pitää ottaa huomioon, millaista on hyvä journalismi. Sen, minkälaiset asiat ovat kiinnostavia ja minkälaisia pohdintoja siihen kaikkeen liittyy, Lindgren sanoo.

Johanssonin mukaan Lindgrenillä oli juuri sellaista osaamista ja näkemystä, jota Amnesty kaipasi.

– Aluksi hän oli tavallaan oikea käteni. Pärjäsi erinomaisesti. Sitten paikka vakinaistettiin, Johansson kehuu entistä alaistaan.

Lindgren teki viestintää, puhui Amnestyn sanomaa mediassa sekä suunnitteli kampanjoita ja mainontaa. 2000­l-uvun alussa Don Johnson Big Bandin keulakuvalla alkoi kuitenkin olla tekemistä enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja.

Musiikki alkoi kehittyä diggailusta ammatiksi vaihto­-oppilasvuotena. 

– Asuin vuoden Etelä-­Kaliforniassa Irvine­-nimisessä kaupungissa yksinhuoltajaäidin ja itseäni vuotta nuoremman veljen kanssa. Veljeni soitti klarinettia ja diggaili kaikkea klassisesta Led Zeppeliniin ja Parliamentiin, jazzista Eazy­E:hin, Beastie Boysiin ja ranskalaiseen räppiin. Kuunneltiin Lorenin Volvossa jatkuvasti kassulta musaa, räpättiin Ill Communication ­levyn kaikki biisit mukana, notkuttiin loputtomiin viereisen kaupungin Tower Recordsissa, mentiin kuuntelemaan Esa-Pekka Salosen johtamia Los Angelesin filharmonikkoja – ja tietty puhuttiin musasta koko ajan. Loren oli monella tapaa mulle opettaja, joka auttoi löytä­mään todella paljon uutta musaa: klassista, jazzia, hyvää hiphopia, Lindgren kertoo.

– Tiedettiin, että hänellä oli jossain kellarissa bändi. Emme aluksi ymmärtäneet toimistolla, kuinka vakavasti Tommy suhtautui musiikin tekemiseen. Huomattiin se sitten, kun hän usein tuli aamuyöllä loppuneen keikan jälkeen toimiston sohvalle nukkumaan, teki herättyään työnsä meillä ja lähti sitten taas keikalle tai studioon tekemään levyä, Frank Johansson sanoo.

Tommy Lindgren katsoo merelle profiilikuvassa
”Hyvään pohjaduuniin perustuva improvisointi on kiinnostavinta niin musiikissa kuin journalismissakin”, sanoo Tommy Lindgren.

Copyn poika

Helsinkiläinen Tommy Lindgren arvelee kuuluvansa ihmisiin, joilla ei ole ollut pienestä pitäen yhtä selkeätä kutsumusta tai lahjakkuutta asiaan X, jota sitten olisi halunnut koko elämänsä tehdä.

– Kohdallani se on aina ollut ennemmin sitä, ja ehkä on edelleen, että katsellaan mitä löytyy, Lindgren sanoo.

Poliittisen historian opinnot Helsingin yliopistossa alkoivat 1998, ja vuosien varrella hän on yrittänyt löytää luvuille tilaa kalenterista.

Nuoruuden valintoja todennäköisesti auttoi, että koulussa oli mahtavat äidinkielenopettajat.

– Yhteiskunnalliset asiat ja kieli kiehtoivat, mukaan lukien urheilu ja kulttuuri. Kirjoitin Ratakadun Norssissa lukion oppilaskunnan toimittamaan Veikko­lehteen satunnaisia artikkeleita milloin mistäkin. Oli siellä fiktiotakin, jota kirjoitin paljon.

Tommy Lindgren on copywriterin poika.

– Isäni opiskeli kirjallisuutta yliopistolla ja ehkä haaveili kirjailijan urasta, mutta päätyi töihin mainostoimistoon. Myöhemmällä iällä hän teki ruokakirjoja. 

Christer Lindgren oli arvostettu suomalaisen ruokakulttuurin puolestapuhuja. Hän kuoli vuonna 2017.

Tommy Lindgren ei ajatellut nuorempana, että ryhtyisi toimittajaksi.

– Kuten en sitäkään, että musiikista tulisi päätoiminen työ. Siihen on liittynyt paljon kirjoittamista, biisien kirjoittamista.

Lindgren arvelee taustansa selittävän sitä, että ”on ollut jollain tavalla innostavaa olla kansalaisjärjestössä ideoimassa kampanjoita tai sloganeita”.

– Luovan kirjoittamisen kanavat ovat olleet monenlaiset. Biisien kirjoittaminenkin on vähän sellaista iskulauseiden miettimistä. Journalismi on sitten jotain muuta.

”Opin Tommylta uudenlaista näkökulmaa urheiluun, ikään kuin katselemaan asioita laajemmissa silmänaloissa. Opin ymmärtämään urheilufaniuden perustaa. Tärkeää oli, että opin, että työtoveri voi olla myös ystävä, että töitä voi tehdä äärimmäisellä keskinäisellä kunnioituksella ilman turhia ristiriitoja. Tommy saattoi oppia minulta ylipäätään sitä, millainen urheilumaailma on, jos sitä katsoo sieltä ihan sisältä. Ehkä myös kiritin Tommya tekemään parempia ja parempia alku­ ja väittelyjuontoja; itse olin niissä loistava alusta lähtien. Lopulta Tommy oli yhtä hyvä tai parempi kuin minä.”
– Petteri Sihvonen, Tommy Lindgrenin juontajapari ohjelmassa Lindgren & Sihvonen

Radio hiljenee

Kuuntelijan mielestä Lindgren & Sihvonen loppui pyytämättä ja yllättäen. Olihan humoristista, mutta tiukkaa asiaa sisältävä keskusteluohjelma urheilusta pyörinyt Yle Puheella lähes seitsemän vuoden ajan. Kanavauudistus, kuuluu virallinen selitys lopettamiselle.

Ylen mukaan tarkoitus on vahvistaa digitaalista audiota ja Yle Areenaa, kehittää radiokanavia.

– Suomalaiset rakastavat laadukkaita audiosisältöjä. Tarjoamme niitä jatkossa aiempaa paremmin niin radiokanavilla kuin Yle Areenassa, Ylen radio­ ja audiopäällikkö Jonna Ferm sanoo yhtiön tiedotteessa.

Hienoja jälkiä kuitenkin jää. Kaikki ohjelman jaksot ovat kuultavissa Areenassa. Juontajatkin kokevat olevansa saamapuolella.

Petteri Sihvonen oli 313 jakson verran Tommy Lindgrenin juontajapari. Hän kuvailee Lindgreniä mukavaksi hepuksi ja itseään nopeaälyisemmäksi toveriksi.

Hämeenlinnassa asuva Sihvonen on entinen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja sekä vapaa kirjoittaja ja toimittaja, joka kirjoitti usean vuoden ajan jääkiekkoaiheisia tekstejä Urheilulehteen.

Turun yliopistosta valmistuneen filosofian maisterin pääaineena oli kotimainen kirjallisuus.

– Tommy on hyvällä tavalla melko mustavalkoinen, esimerkiksi oikeudenmukaisuuteen liittyvissä asioissa, ja hän on todella antirasisti. Hänellä on vahvaa integriteettiä työn ja julkisen olemisen suhteen, Sihvonen sanoo.

Lindgren itse sanoo, että puheohjelmaa ”teki yksi tyyppi urheilun sisältä ja yksi urheilun ulkopuolelta”.

– Tutkailimme urheilun ilmiöitä ja haastoimme toinen toisiamme vähän eri lähtökohdista. Olemme Petterin kanssa hiukan eri ikäisiä, ja meillä on vähän erilaiset polut. Näemme urheilumaailman ja toki ehkä muutenkin maailman pikkasen eri näkökulmista.

Viimeiseksi jääneessä lähetyksessä Lindgren kuvailee juontajaparin kemioita näin: ”Olemme taatusti oppineet toisistamme ja toisiltamme paljon, sekä niistä futiskentän kokoisista kalliokuiluista välillämme, jotka eivät kapene, vaikka kuinka huutaisi, että niistä vähän kapeammista soljuvista puroista, joiden yli voi laskuveden aikaan hyppelehtiä välillä vastarannalle käymään.”

Tekijöillä ei ollut etukäteen lainkaan kokemusta radiotyön tekemisestä.

– Onneksemme se nähtiin myös vahvuutena. Puhuminen ja kirjoittaminen sujui riittävän hyvin. Ylen kokeneiden tuottajien käsissä kykenimme hiljalleen ottamaan haltuun myös radion tekemisen perusperiaatteita ja
löytämään matkan varrella tähän ohjelmaan sopivia ääniä, Lindgren sanoo.

Vain muutama vieraina käyneistä urheilijoista, valmentajista ja urheilujohtajista, tuomareista, poliitikoista ja lääkäreistä, toimittajista, kirjailijoista sekä näyttelijöistä ja viihdetaiteilijoista, kaiken ikäisistä ja värisistä miehistä ja naisista oli lähetyksessä useammin kuin kerran.

Oli kysymyksiä, joita ei ehditty esittää, ja keskusteluja, joita juontajat mielellään olisivat jatkaneet.

Mielenkiintoisten haastateltavien parissa radiostudiossa – tai Mäntyniemessä presidentti Sauli Niinistön vieraana – aika kului kuin siivillä.

– Olimme kaistapäisen pedantteja käsikirjoituksen tekemisessä. Toistemme huomioiminen valmistelussa ja haastattelutilanteessa on ollut oleellista. Jälkeenpäin olemme usein Petterin kanssa pähkäilleet sitä työtä, minkä teimme, eikä kaikkea kuitenkaan ehditty keskustella ja kysyä, Lindgren sanoo.

Tämä on kuin lisäys ohjelman ideaan, josta Lindgren alusti vihoviimeisessä lähetyksessä:

”Millaisia tyyppejä urheilussa touhuaa eri rooleissa, mitä he ajattelevat tai tuntevat oman työnsä parissa? Mikä heille on tärkeää? Miten he ovat omalle polulleen ajautuneet? Tätä on tullut toisteltua, mutta ilman tätä ohjelmaa oma käsitykseni urheilusta ja urheilijoista olisi aivan erilainen, paljon suppeampi ja kauempana kokonaiskuvan totuudesta.”

– Ylivoimaisesti hienointa on ollut kokea ne hetket, jolloin urheilijan tai valmentajan kivenkovan kilpailijan kuoren alta on pilkistä­ nyt ihminen, Lindgren sanoo. 

”Jos radio­ tai podcast­hommat jatkuvat, isoin tavoite edelleen olisi oman ilmaisun täsmällisyyden kehittäminen. Kyky haastatella vielä paremmin, heittäytyä myös ohjelmissa tapahtuviin keskusteluihin terävämmin ja rennommin niin sanotusti hetkessä, sen sijaan että on vahvasti oman taustatyön tai käsikirjoituksen varassa. Enemmän siis hyvään pohjaduuniin perustuvaa improvisointia ja reagointia. Sama on myös musaa soittaessa kaikkein kiinnostavinta.”
– Tommy Lindgren

Somessa on oltava

Julkisuus on iso osa Tommy Lindgrenin työtä. Voi siis ajatella, että yli 22 500 seuraajalla Twitter tarkoittaa hänelle muutakin kuin viihdekäyttöä.

– Se on ammatillisesti merkittävä kanava. Kiehtova ja mielenkiintoinen. Siellä käydään yhteisesti keskustelua ihan merkittävistäkin asioista.

Lindgrenin mielestä omista tekemisistään ja ajatuksistaan on viestittävä.

– Muusikon, ihmisoikeusjärjestön työntekijän ja freelancerpuhetyöläisen on vaikea täysin sivuuttaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Roolit ovat hiukan erilaisia Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.

– Monet julkista työtä tekevät tietävät, että jos käyttää näitä vä­lineitä ainoastaan promoamiseen, se ei ole ihmisten mielestä kauhean kiinnostavaa. Näissä kanavissa toivotaan oman persoonan läpi tunkemista. Että henkilöllä on mielipiteitä ja hän uskaltaa keskustella.

Keskustelua Lindgrenin kanavissa riittää. Tätä juttua kirjoitettaessa aiheena on muun muassa amerikkalaisen jalkapallon pudotuspelit, joita vaihto­oppilaana USA:ssa ollut Tommy Lindgren seuraa tiukasti.

Hän tekee kuitenkin yllättävän paljastuksen.

– En ole sosiaalinen luonne urheilufanina. En ennen pandemiaakaan käynyt sporttibaareissa otteluita katselemassa. Olen paljon yksin ja kotona ruutujen ää­rellä. Varsinkin jos itselle tärkeät joukkueet pelaavat, elän niin tunteella, että haluan mieluummin pitää sen yksityisenä kokemuksena. Raotan sitten sitä verhoa niin paljon kuin uskallan somessa – usein tietysti vuolaasti.

Somessa ihmisillä välillä hermo katkeaa ja kura lentää. Moni onkin kokonaan jättänyt sosiaalisen median kanavat kyllästyttyään henkilöön käyviin sisältöihin. Ilmiö saa Lindgrenin mietteliääksi.

– Aina kun ihmiset kohtaavat oikeassa elämässä, meillä on sellainen ihan terveellinen sivistyksen pintakuori, joka pitää meidät asiallisina toisiamme kohtaan. Sitä tietenkin toivoisi, että tämä näkyisi enemmän myös somessa, Lindgren sanoo.

– Ehkä suomalaisessa puhekulttuurissa tietynlainen erimielisyyden sietäminen, rakentava dialogi, siihen pyrkimys, voisi ollan vähän vahvempi. ● 

Tommy Lindgren nojaa kerrostalon seinää vasten urbaanissa miljöössä
Urheilun eri ilmiöihin erityisesti ja elämään yleisesti pureutunut puheohjelma Lindgren & Sihvonen saattaa jatkua jossain muodossa jollakin kanavalla, Tommy Lindgren sanoo.

 

Lindgren & Sihvonen

Tunnin mittainen radio-ohjelma kuului 313 lähetyksen verran Yle Puheen perjantaissa 7,5 vuotta 22.8.2014–20.12.2021. Ohjelman kaikki jaksot löytyvät edelleen Yle Areenasta. Lähetyksen juonsivat Petteri Sihvonen ja Tommy Lindgren.

Ohjelman konsepti: Alustuksen jälkeen juontajat väittelivät kolmesta ajankohtaisesta urheiluun liittyvästä aiheesta. Lähetyksen vieras arvioi argumentoinnin. Sen jälkeen vierasta haastateltiin.

Vieraita olivat muiden muassa jalkapallovalmentaja ja tv-kommentaattori Marianne Miettinen, lumilautailija Enni Rukajärvi, jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola, urheilulääkäri Pippa Laukka, jalkapallolegenda Atik Ismail, urheilumanageri Harri Halme, erotuomari Mohammad Al-Emara, muodostelmaluistelujoukkueen valmentaja Kaisa Arrateig, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti, urheilutoimittaja Kristiina Kekäläinen, koripallojohtaja Antti
Zitting, jalkapalloprofessori Martti Kuusela, huippu-urheilun hallintopäällikkö Jaana Laurila, seiväshyppääjä Wilma Murto, päävalmentaja Markku Kanerva, nyrkkeilijä Robert Helenius, presidentti Sauli Niinistö, toimittaja Juha Kanerva, jalkapalloilija Riku Riski, museonjohtaja Pekka Honkanen, ylilääkäri Maarit Valtonen, puheenjohtaja Jan Vapaavuori, muusikko Martti Servo, toimittaja Kaj Kunnas, pää- toimittaja Jukka Rönkä, näyttelijä ja imitaattori Jarkko Tamminen, filosofi Tuomas Nevanlinna, ex-ministeri Paavo Arhinmäki, historioitsija Markku Jokisipilä, urheiluvedonlyönnin ammattilainen Jorma Vuoksenmaa, tietokirjailija Erkki Vettenniemi, televisio-ohjaaja Tapani Parm, kirjailija Kari Hotakainen, Yleisradion uutis-ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen, poliitikko ja urheilujohtaja Harry Harkimo, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, kirjailija Kjell Westö, näyttelijä Jukka Puotila, tv-kuuluttaja Anna-Liisa Tilus, kirjailija Tuomas Kyrö sekä laulaja-lauluntekijä Juha Tapio.


Share in X Share in Facebook