Yhden tunkio on toisen aarreaitta
Suosittu folkduo Kalevauva.fi ammentaa lyrikkansa netin keskustelupalstoilta. Alkunsa yhtye sai lähestulkoon vahingossa.
Se, mikä toiselle on ajatusten kaatopaikka, voi toiselle olla sanoitusten aarreaitta.
Kimmo Numminen ja Aapo Niininen ovat suosittu kansanmusiikkiyhtye Kalevauva.fi – sen laulajat, soittajat ja säveltäjät. Kappaleiden sanoitusten lähteenä toimivat verkkolehtien kommenttiosiot ja keskustelupalstat, etenkin Vauva.fi.
Lehtien toimituksissa näitä palstoja kauhistellaan usein roskana, jopa suoranaisena ihmismielen tunkiona, mutta asiaan on ilmiselvästi kevyempikin tulokulma. Nettikansan trubaduurit Numminen ja Niininen löytävät verkkokeskusteluja kahlaamalla lyriikoita kappaleisiinsa, joista monet ovat olleet suuria nettihittejä jo pian ilmestymisensä jälkeen.
Tällaisia ovat muun muassa Spotify-hiteiksi nousseet Mies syö lapsen vanukkaat!! ja Lomalle lompsis #kiitollinensiunattuonnellinen. Myös kappaleet nimeltä Sohva haisee perseeltä ja APUA! Miesluulee että paskoin lakanat!! ovat saavuttaneet Youtubessa satoja tuhansia kuuntelu- ja katselukertoja.
Henkilöitä ei haukuta
Numminen ja Niininen ovat kotoisin Vantaalta, ja heidät on muun muassa valittu 2017 vuoden vantaalaisiksi. Omalla tavallaan kotiseuturakas kappale Vantaa on eräs yhtyeen suosituimmista, ja myös muut kaupunkilaulut, kuten Kouvola ja Jyväskylä, kuuluvat toivotuimpien joukkoon keikoilla.
Yhtyeen sanoitusten huumori lähentelee paikoin surrealismia, mutta on silti samaan aikaan arkista, eleetöntä ja toteavaa.
– Sanoitukset laitetaan biiseihin sellaisina kuin ne on nettiin kirjoitettu. Emme itse ota suoraan kantaa näihin asioihin, vaan kerromme ne niin kuin suomalaiset ne itse netissä kertovat, Numminen sanoo.
Sen verran sanoituksia kuitenkin karsitaan, että mukaan ei oteta virkkeitä, joissa esimerkiksi haukutaan ilkeästi jotakuta henkilöä.
Kun sanoitusten lisäksi myös muusikoiden live-esiintyminen on kovin vähäeleistä ja jopa vakavailmeistä, on huumori hienovaraista.
Lyriikoiden voisi kuvitella syntyvän helposti, kun aineistoa on tarjolla foorumi ja keskusteluketju toisensa perään, mutta miehet huomauttavat, että itse asiassa lähestulkoon loppumattoman lähdeaineiston selaaminen vie paljon aikaa.
– Usean aiheen ja keskustelun kohdalla joutuu miettimään pitkään, toimisiko tämä lauluna, Numminen sanoo.
Puolet Teosto-rahoista hyväntekeväisyyteen
Kalevauva sai alkunsa, kun kaksi jo kokenutta muusikkoa halusi päästä maksutta sisään Kaustisen kansanmusiikkifestareille vuonna 2016.
– Kaustinen oli ja on todella kiinnostava musiikkifestivaali, ja tiesimme, että esiintyjät saavat sinne koko festivaalin kattavan lipun, Numminen kertoo.
Ennen Kalevauvaa miehillä oli muusikkotaustaa enimmäkseen suomirockin parissa, mutta kuten luovilla aloilla joskus on tapana, rennoksi sivuprojektiksi aiotusta Kalevauvasta tulikin pian soittajien leipätyö. Yhtyeessä kummatkin laulavat, ja Niininen soittaa lisäksi kitaraa, Numminen banjoa.
He myös säveltävät ja sovittavat kappaleet, mutta sanoitusten osalta aivonystyröitä on hiertänyt kysymys, kenen käsialaa ne lopulta ovat.
Pulmaan keksittiin luova ratkaisu.
– Olimme yhteydessä Sanoman omistamaan Vauva-lehteen ja pyysimme heitä palaveriin miettimään, miten sanoitusten ja niiden tekijän oikeuksien kanssa olisi hyvä toimia. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa he saivat valita hyväntekeväisyyskohteen, johon ohjattaisiin puolet sanoitusten Teosto-tuotoista, Numminen kertoo.
Kohteeksi valikoitui Ensi- ja turvakotien liitto, mikä sopi hyvin myös Nummiselle ja Niiniselle.
Nykyajan kansanrunoutta
Bändin nimi syntyi yhdistämällä kaksi yhtyeen eetokselle olennaista tekijää, Kalevala ja Vauva.fi. Siksi bändin ensimmäisen levyn Kalevauva.fi:n kannessa poseeraakin Kalevalan koonnut Elias Lönnrot käsissään läppäri, jonka
näytöllä kiiluu keskustelupalsta.
Vauva.fi:n keskusteluja muusikot pitävät omanlaisenaan nykyajan kansanrunoutena.
Jo Kaustisella kaksikko aiheutti niin paljon kiinnostusta, että alkujaan sisätiloihin suunniteltu keikka siirrettiin ulos traktorinlavalle. Kun Kaustisen keikasta julkaistiin videokooste netissä, alkoi keikkapyyntöjä sadella.
– Ihmisten kiinnostus yllätti. Se lähti toimimaan heti alusta alkaen tosi mukavasti, sanoo Aapo Niininen.
Tiivistys on osuva, sillä kiinnostusta ja kysyntää on todella riittänyt.
Kalevauva.fi:n keikkapaikat ovat vuosien varrella vaihdelleet melkoisesti. Esiintymiskokemusta on kertynyt suurilta festivaalilavoilta kaikenkokoisiin yksityistapahtumiin. On soitettu erilaisissa opiskelijabileissä, kyläjuhlissa ja laivoilla.
– Lisäksi olemme koko yhtyeen olemassaolon ajan soittaneet yllättävän paljon erilaisia firma-, seminaari- ja gaalakeikkoja, miehet kertovat.
Numminen ja Niininen ovat ylipäätään huomanneet, että livekeikkojen yleisö koostuu hyvin monenlaisista kuulijoista.
– On vaikea sanoa, kuka meitä kuuntelee, kun yleisössä näyttää olevan niin kirjavaa väkeä. On ehkä vähän klisee sanoa, että kuunnellaan vauvasta vaariin, mutta kun siellä keikoilla on kirjaimellisesti ollut ihmisiä pikkuvauvoista pitkälle yli 70-vuotiaisiin, Niininen sanoo.
Maailmanlaajuinen pandemia on harventanut Kalevauva.fi:n keikkailumahdollisuuksia, kuten kaikkien muidenkin artistien kohdalla on käynyt.
Vaikka epidemiatilanteessa on syksyn aikana näkynyt valoa tunnelin päässä ja keikkakalenteri on alkanut täyttyä, livemusiikkikeikkojen lähitulevaisuus on toistaiseksi hämärän peitossa.
Kaiken keskellä yksi asia kuitenkin on varma. Niin kauan kuin ihmisillä on pääsy internetiin, Kalevauva.fillä ei tule koskaan olemaan pulaa aineistosta. ●
Kalevauva.fi esiintyy Helsingin Seudun Journalistien 100+1 juhlassa Vanhalla ylioppilastalolla 10. joulukuuta.