Koko maan koronakasvo | Lööppi 1/2022

Teksti Mirja Karlsson | Kuvat Pekka Holmström | Lööppi 1/2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek on ollut korona­-aikana yksi mediassa eniten äänessä olleista asiantuntijoista. Poikkeusajan valokeilaan tuoma Nohynek ymmärtää median arvon ja tärkeyden, onhan hän itsekin ollut toimittajan roolissa. Nohynek oli 1990­-luvulla perustamassa sekä Kansanterveys–­lehteä että Matkailijan terveysopasta ja Rokottajan käsikirjaa. Toimitussihteerikokemusta hänellä on Medisiinari­-lehdestä. 

– Yhteistyö median kanssa on minulle tuttua jo Kansanterveys-lehden ajoilta. Ja se on tärkeätä. Sen vuoksi annan aikaani yhteisistä asioista puhumiseen varsinkin näin pandemia-­aikoina, kun nämä asiat koskevat kaikkia.

Ihmisillä on oikeus saada tietää, ja media on päättäjien ja asiantuntijoiden välimaastossa rakentamassa dialogia ja tulkkaamassa ja viestimässä, mitä tapahtuu, Nohynek sanoo.

Toisaalta asiantuntijan on ymmärrettävä median dynamiikka ja tiedettävä, mihin voi vaikuttaa.

– Olen jo oppinut, että otsikoihin ei voi. Niistä on turha riidellä, Nohynek naurahtaa.

Lööppien tarkoitushakuisuus häntä sen sijaan mietityttää.

– Otsikko ei välttämättä kerro jutun juonta, vaikka koukuttaa ihmisen lukemaan. Lisäksi lietsotaan turhaa vastakkainasettelua ja yritetään repiä riitaa sieltä, missä sitä ei ole. Asiantuntijoidenkin kesken on näkemyseroja, ja dataa voi katsoa monella tavalla.

Turhaa vastakkainasettelua oli Nohynekin mielestä esimerkiksi viime marraskuussa muutamien lehtien revittely siitä, miten perhe­ ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) haluaa eroon hänestä ja THL:n pääjohtajasta Markku Tervahaudasta.

– Tällaiset jutut ovat minusta tarpeettomia, vaikka ymmärrän jokaisen lehden tarpeet. 

Ääni kuuluu liikaakin

Koko maan koronakasvoksi noussut Hanna Nohynek sanoo saaneensa äänensä kuuluviin kuten on toivonut. Joskus ääni kuuluu liikaakin.

– Toivoisin, että julkisuudessa nähtäisiin muitakin asiantuntijoita ja näkökulmia. Sitten on toinen kysymys, kuinka moni asiantuntija haluaa tulla esille. Kuka uskaltaa, kun vaarana on, että kaikki sometörky lentää niskaan. Nuoren ja kokemattoman tutkijan heittä­minen julkisuuteen ei ole järkevää. Se on kuin syöttäisi ihmisen leijonien raadeltavaksi.

Nohynek muistuttaa, että asiantuntijan on tiedettävä, mihin dataan hänen näkemyksensä ja tietonsa perustuvat, ja asia on esitettävä ymmärrettävästi. Vaikeutena on, miten yhteen kappaleeseen, taulukkoon tai kuvaan summaa kaiken tietämänsä esimerkiksi isosta tutkimusaineistosta.

Niin THL:n kuin muidenkin viranomaisten viestit menevät Nohynekin mielestä parhaiten perille, kun ne päästetään julkisuuteen oikeaan aikaan. Joskus erimielisyyksiä syntyy siitä, kuinka paljon tiedettä ja lähdeviitteitä tiedotteissa saa olla.

– Meidän tiedotteillamme on niin paljon kriittisiä lukijoita, että avainlähteet on laitettava esiin. Halukkaat voivat näin löytää polun alkuperäiseen tiedonlähteeseen. Tieteen lukutaitoa on niin kansalaisilla, tutkijoilla kuin toimittajillakin.

Nohynek täsmentää, että tiedon on mentävä oikeaan aikaan nimenomaan niille, joita asia koskee. Hän miettii, miten esimerkiksi maahanmuuttajat ja maamme virallisia kieliä osaamattomat saavat tietoa korona­asioista.

– Olen tehnyt tiedottajien kanssa lyhyitä videoklippejä erilaisiin verkostoihin, sillä vaikkapa joku tubettaja voi olla tärkeä kohderyhmänsä edustaja ja tavoittaa sellaisia ihmisiä, joita viranomaisviestintä tavoittaa heikosti.

Viestin kohdistaminen voi olla haastavaa esimerkiksi rokotusviestinnässä, kun eri ikäryhmille on eri suositukset. THL ei esimerkiksi suosittele kolmatta koronarokoteannosta alle 18­vuotiaille -voimakkaasti immuunipuutteisia 12 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta.

Lehtiseurantaa somen sijaan

Sosiaalisen median keskusteluihin osallistuminen vie runsaasti aikaa. Niinpä Nohynek on päättä­ nyt pysytellä niistä erossa.

– Minuakin on syytetty siitä, etten ole mennyt mukaan somen keskusteluketjuihin. Minulla ei vain aika riitä sellaiseen. Käytän kyllä Twitteriä, jossa seuraan tiettyjä tutkijoita. Löydän heidän kommenttiensa kautta tutkimuksia, joita on haastavaa löytää printtialustoilta tai mediasta. Sieltä löysin esimerkiksi tiedon Israelin tehoestimaateista ja siitä kuinka neljäs koronarokoteannos palauttaa rokotteen tehon kolmannen annoksen tasolle ainakin lyhyeksi aikaa.

Israel on ollut nopein mRNA-rokotteiden antaja globaalisti. Neljättä koronarokotekierrosta aloiteltiin siellä jo joulukuussa. Siksi Nohynek seuraa Israelia koko ajan. Maailman terveysjärjestön WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän koronarokotusryhmän puheenjohtajana hänen on pysyttävä ajan tasalla rokotteista, joista WHO:n pitää sanoa painava sanansa. Dialogia aikatauluista ja uusista tuloksista toki käydään myös suoraan rokotevalmistajien kanssa.

Seurannassa onkin muun muassa sellaisia julkaisuja kuin Nature Medicine, The Economist ja The New York Times. Myös lää­ketieteellisistä lehdistä suurimmat, The New England Journal of Medicine, Journal of the American Medical Association ja The Lancet, kuluvat ylilääkärin käsissä. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös yhteispohjoismaiset viikoittaiset
rokotusvastaavien palaverit sekä Euroopan tartuntatautiviraston järjestämät kansallisten rokotusasiantuntijatyöryhmien säännölliset kokoukset. 

Hurja määrä haastatteluja

Hanna Nohynek on korona­-aikana antanut niin monta haastattelua, että on jo lakannut laskemasta niitä.

– Annan päivittäin 2–3 haastattelua. Jos joku tiedote on mennyt THL:stä ulos omalta vastuualueeltani, silloin vielä enemmän. Haastattelupyynnöt menevät meillä info­-osoitteeseen, josta viestintä jakelee ne aiheen mukaan. Jotkut toimittajat ottavat suoraan yhteyttä. Jos kysymykset eivät ole minun aluettani, ohjaan eteenpäin, sillä toimittajat ansaitsevat parhaimman asiantuntijan vastaamaan aiheeseensa.

Joidenkin toimittajien kanssa Nohynek on tehnyt töitä niin intensiivisesti, että he tuntuvat melkein kavereilta. Sana ’melkein’ on tärkeä, sillä hän joutuu olemaan tarkkana, ettei lörpöttele liikaa.

Tuorein esimerkki tulee mieleen joulukuulta. Nohynek toivotteli hyvät joulut Ilta-Sanomien toimittajalle, joka toivoi, että joulu olisi rauhallinen. Nohynek sattui mainitsemaan, että menee tapaninpäivänä rokotustalkoisiin nykyisessä kotikunnassaan Iitissä.

Toimittaja tarrasi heti aiheeseen ja kysyi, voisiko tulla tekemään siitä juttua. Ja niin me saimme sitten lukea asiasta ja nähdä kuvia, joissa Nohynek rokottaa ihmisiä Iitissä.

– Tämä kaikki alkoi siitä, kun jonotin itse rokotetta 1,5 tuntia 14 asteen pakkasessa. Sanoin saman tien, että tulen tänne rokotusavuksi, jos vain ottavat vastaan. Siitä tuli sitten hieman erilainen ”tapaninajelu”, hän nauraa.

Hanna Nohynek saa kansalaisilta paljon kiitoksia niin sähköpostissa, kadulla, kaupassa kuin junassakin. ”Olen niistä iloisen hämmästynyt, kun ajattelen, että työtänihän minä vain teen.”

Kiitoksiakin tulee

Kansalaisten kysymyksiä satelee THL:ään niin paljon, että toiminta voisi tyssätä niihin. Johto onkin vapauttanut korona­aikana asiantuntijat vastausvelvollisuudesta. Nohynekin mielestä ihmisten on saatava tietoa, mutta tiedon jakamista varten pitäisi olla riittävästi henkilöstöä.

– Jos on hiljainen aika ja helppoja kysymyksiä, olen vastannut. Meillä on myös hoitajia vastaamassa kansalaisten kysymyksiin, mutta henkilökohtaisiin asioihin ei vastata. Ne kuuluvat hoitaville lääkäreille.

Rikoksen tunnusmerkit täyttävästä palautteesta Nohynek on THL:n turvallisuustiimin kanssa tehnyt muutamia rikosilmoituksia poliisille.

– Jos rikoksen merkit eivät täyty, kerään viestit talteen, mutten reagoi. Joskus heikkona hetkenä pahoitan mieleni. En anna pahalle palautteelle pikkusormea enkä ainakaan koko kättä, hän sanoo. Toisaalta olisi mukava, että elä­mässä olisi muutakin kuin korona.

Tunnustusta toimittajilta

Toimittajat ovat arvostaneet Nohynekin mediamyönteisyyttä. Viime vuonna hän sai medialta kaksi tunnustusta. Mediuutiset–lehti valitsi Nohynekin Vuoden terveysvaikuttajaksi, Terveystoimittajat ry puolestaan palkitsi Hyvän Tiedon Omenalla. Se annetaan asiantuntijalle, joka on tehnyt poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä median ja erityisesti terveystoimittajien kanssa.

– Tämä osoittaa, että suhteet toimivat. Teikäläiset kokevat suhteen tärkeäksi ja päinvastoin. Ymmärrän myös toimittajien aikataulun ja hirveät deadlinet. Pyydän tekstin tarkistettavaksi, ettei jää asiavirheitä eikä tule sanottua liian kärjekkäästi. Tarkistan juttujen faktat mahdollisimman nopeasti. Tämä muistuttaa vähän akuuttipotilaan hoitoa. Siinäkin pitää tehdä äkkiä päätöksiä ja hoitaa homma.

Entä minkä arvosanan Nohynek antaa koronauutisoinnista?

– Se on 8–9:n kieppeillä! Media ei ole yksi kokonaisuus. On ilmestynyt joitakin rimanalituksia ja tarkoitushakuista uutisointia, joista arvosana on 4. Sitten on erittäin hyvin rakennettuja juttuja, varsinkin Hesarissa, MTV:llä ja Ylellä, joista antaisin 10–. ●