Pikamatkoilta maratonille
HSJ:n tuore toiminnanjohtaja on aina ollut kiinnostunut erilaisista ilmiöistä. Media-alalla yksi sellainen on töiden pirstaleisuus. Pätkätöistä Johanna Sillanpäällä on omaakin kokemusta.
Aamuisin Johanna ”Josi” Sillanpää tarkistaa, mitä NHL-jääkiekossa ja NBA-koripallossa on yön aikana tapahtunut. Fani hänessä iloitsee, jos esimerkiksi jääkiekkoilija Jani Hakanpää on onnistunut Carolina Hurricanes -joukkueessa.
– Urheilutuloksia lukee tunteva fani. Sitten mietin, miten urheilusta kerrotaan – ja lopulta, mitä urheilu kertoo meistä ja yhteiskunnasta.
Sillä ilmiöt, erityisesti ongelmalliset ilmiöt, kutkuttavat Sillanpäätä. Osansa tähän on varmasti koulutustaustalla kulttuurintutkimuksessa.
Urheilu on poliittista
Kulttuurintutkija löytää urheilusta ja siitä kertovasta journalismista paljon havainnoitavaa.
Fanikulttuuri – ilmiö sekin – on kiinnostanut Sillanpäätä pitkään.
Se, joka väittää Sillanpäälle, ettei politiikka kuulu urheiluun, saa vastaansa tuhahduksen lisäksi laajat perustelut.
– Urheiluun kiteytyy lukuisia yhteiskunnallisia teemoja, kuten vallankäyttö ja rahoitus sekä median suhde niihin tai ihmisoikeuskysymykset, hän listaa.
Aiemmin Sillanpää työskenteli työosuuskunta Mediakunnan toiminnanjohtajan sijaisena. Perhevapaan sijaisuus, kuten kaikki muutkin Sillanpään siihenastiset työtehtävät, oli määräaikainen. Työ HSJ:n toiminnanjohtajana on 39-vuotiaan Sillanpään uran ensimmäinen vakipaikka.
Omalla urakertomuksellaan hän haluaa valaa toivoa.
– Myös pätkillä voi tulla toimeen. Ja pätkätyöt voivat hyvinkin johtaa pysyvään työsuhteeseen.
Mahdollistaja
Aiemmin Sillanpää on miettinyt vakituista työpaikkaa etäisesti, ei välttämättä lainkaan omalle kohdalle osuvaksi.
– Ymmärrän nykymaailman työkenttää hyvin. Muutos on jatkuvaa. Mediataloissakin vakituisia työsuhteita leimaa epävarmuus.
– Olen työskennellyt koko urani ajan siten, että tehtäväni on ollut tukea toisia tekemään omaa työtänsä. Olen huomannut, että siinä minulla on omat vahvuuteni.Työskentely Journalistiliiton perustamassa Mediakunnassa oli erityisen mieluisaa sen tähden, että oma tekeminen mahdollisti toisille konkreettista työtä. Tehtävässä pääsi näkemään läheltä, mitä liitto tekee, ja tutustumaan tarkemmin ammattiyhdistyspuoleen. Mediakunta jätti myös jälkensä.
– Herkistyin freelancereiden aseman osalta. Alalla on reippaasti kirittävää työsuhteisten ja freelancereiden välillä. Myös taide- ja kulttuurialan toimeentuloa olisi tuettava.
Työ HSJ:n toiminnanjohtajana on 39-vuotiaan Sillanpään uran ensimmäinen vakipaikka.
Lajinvaihto
Toista koronakevättä toiminnanjohtaja on tarkastellut omille lähiseuduille suuntautuneilla juoksulenkeillä. Kotitoimiston läheltä löytyy niin Tussinkosken luonnonsuojelualue kuin ehdoton lempipaikka, Sipoonkorven kansallispuisto.
– Kyllä tässä on lähiluontoa mitattu ja Uudenmaan matkailua harrastettu.
Ainutlaatuista kuluneessa keväässä on ollut uusi työpaikka.
– Koen astuneeni liikkuvaan junaan. Koronatilanne aiheuttaa kompromisseja, mutta tulevaa suunnitellaan. Hyviä työkaluja siihen on saatu keväällä HSJ:n jäsenille ja luottamushenkilöille osoitetuista kyselyistä.
Aiemmin paljolti itsenäistä – ja yksinäistä – työtä tehnyt Sillanpää nauttii nyt työyhteisöstä, vaikka kasvotusten ei vielä olekaan juuri työskennelty.
– Tiesin jo etukäteen, että HSJ on aktiivinen yhdistys. Tiimi sekä tiivis yhteistyö niin puheenjohtajan kuin varapuheenjohtajan kanssa on suuri plussa.
Pohtiessaan ensimmäistä vakinaista työsuhdettaan toiminnanjohtaja löytää vertauksen urheilupuolelta.
– HSJ:ssä en ole pikajuoksumatkalla samalla tavoin kuin aiemmissa työtehtävissäni. Ajattelen toiminnanjohtajan pestiä ennemminkin maratonina, jonka aikana pyritään tekemään pitkäkestoisia ratkaisuja.
101-vuotisjuhlista vedenjakaja
Yhdistyksen tulevaisuuden Sillanpää näkee toiveikkaana.
– Kun toimintaa on ollut sadan vuoden ajan, eri aikojen erilaisiin haasteisiin on aina löydetty ratkaisu.
Katse on jo HSJ:n loppuvuodelle suunnitellussa 101-vuotisjuhlassa. Kenties se voisi toimia jonkinlaisena vedenjakana myös korona-ajan ja normaalimman arjen välillä.
Sillä Josi Sillanpää haluaisi jo päästä kohtaamaan ihmisiä, kuulemaan jäsenistöltä kasvotusten, mikä toimii ja mihin kaivataan parannuksia.
– Olen ihaillut sitä, miten sitoutuneita työntekijöitä maassamme on. Toivottavasti se huomataan myös työnantajapuolella. Jokaisen olisi syytä pysähtyä hetkeksi ja antaa arvostusta itselleen. •