Lapset innostuivat uutisista
Lapsiyleisöille tehdään paljon uutis- ja asiasisältöjä, jotka käsittelevät vaikeitakin aiheita. Olennaista on, että lapset pääsevät vuorovaikutukseen sisällöntuottajien kanssa.
Lapset ja nuoret ovat olleet mediakäyttäjinä edelläkävijöitä jo vuosikymmeniä. He ovat hakeutuneet vuorovaikutukseen suurimpien lehtien sekä radio- ja tv-ohjelmien kanssa siinä, missä aikuiset ovat tyytyneet passiivisen lukijan ja katsojan rooliin.
Lasten ja nuorten aktiivinen yhteydenpito mediaan ei siis ole uutta, mutta kirjeiden ja korttien asemesta nyt yhteyttä pidetään tykkäyksillä, jaoilla ja somekanaviin kommentoimalla.
Viime vuosina nuorelle mediayleisölle on alettu tarjota kohdennetusti myös varsinaisia uutisia. Lisäksi heidät on otettu entistä tiiviimmin mukaan tuottamaan itse sisältöjä. Uutisten ja juttujen tekemiseen osallistamalla heitä halutaan kasvattaa ja myös innostaa mediankäyttäjiksi.
Idolina uutistuottaja
Yksi tunnetuimmista lastenmedioista on maaliskuussa 2016 aloitettu Helsingin Sanomien Lasten uutiset. Niiden kohderyhmänä ovat 6–12-vuotiaat eli alakouluikäiset lapset. Uutisten tuottaja Fanny Fröman, 28, kertoo, että Lasten uutisten tarkoitus on edistää sekä aikuisten että lasten medialukutaitoa.
– Lasten uutisista lapset oppivat, mikä on uutinen ja mikä ei. He ovat päivittäin tekemisissä niin monenlaisten sisältöjen kanssa, että uutiset on hyvä kyetä erottamaan muusta sisällöstä.
Samalla lapset oppivat seuraamaan yhteiskunnallisia tapahtumia.
– On hienoa, jos lapset ja vanhemmat voivat yhdessä seurata Lasten uutisia ja keskustella niistä.
HS:n Lasten uutisia julkaistaan hyvin monikanavaisesti. Printtilehdessä ne ilmestyvät perjantaisin. Silloin voi myös katsoa tv-lähetyksen HS:n verkkosivuilta. Neloselta lähetys tulee sunnuntaisin. Lasten uutisilla on myös Youtube-kanava sekä aktiiviset tilit Instagramissa ja Snapchatissa. Ja minuutin mittainen radiolähetys on kuultavissa Radio Aallossa perjantai-iltapäivisin.
Useissa Lasten uutisten tv-lähetyksissä nähdään lapsia joko haastattelijoina tai asiantuntijoina.
– Lapset laittavat meille sähköpostia ja kertovat haluavansa mukaan. Viestejä tulee sekä yksittäisiltä lapsilta että kokonaisilta luokilta. Yritämme saada kaikki halukkaat mukaan, mutta se vie välillä aikaa, sillä niin moni olisi tulossa.
Monikanavainen ohjelma on tehnyt tuottaja Fanny Frömanista kohdeyleisön parissa julkkiksen, ja hänen ympärilleen on syntynyt positiivisella tavalla eräänlainen henkilökultti.
Lapset ottavat omakseen sen ihmisen, joka kertoo heille asioista. Vähän samalla lailla, kun he fanittavat joitakin tubettajia. Osa haluaa tulla kuvaamaan kanssani selfieitä.
Lasten uutisten toimitus paitsi ideoi juttujaan itse, myös jalostaa lapsilta tulleita juttutoiveita. Yleisön toiveet ovat erittäin tervetulleita. Frömanin mielestä lapset tietävät itse parhaiten, millaista sisältöä he haluavat.
Parhaiten lapset kiinnostuvat uutisista, kun heidät saadaan ymmärtämään, että käsiteltävä aihe koskettaa heitä itseään.
– Jos aikuiset puhuvat vaikkapa opetussuunnitelman muuttamisesta, me menemme kysymään lapsilta heidän mielipidettään asiaan.
Fröman uskoo, että minkä tahansa aiheen voi saada lapsiyleisöä kiinnostavaksi.
– Pitää kertoa, mitä on tapahtunut ja miksi. Jos eduskunta on säätänyt uuden lain, jutussa on hyvä kertoa, mikä eduskunta on ja miten lakeja säädetään.
Jatkuvana haasteena on osata kertoa asioista tarpeeksi, mutta mielenkiintoisesti.
– Tavoitteena on, että joka jutun jälkeen lapset tietävät asiasta vähän enemmän.
Uskottuna Demi
Teini-ikäisille tytöille suunnattu Demi ei ole varsinainen uutismedia, mutta se käsittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Demi on keskustelupalsta, Instagram-yhteisö, Youtube-kanava sekä kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti.
– Demin verkkoon ja someen tullaan keskustelun ja vuorovaikutuksen takia. Z-sukupolven nuoret eivät ole tottuneet sellaiseen median käyttöön, jossa vain vastaanotetaan sisältöjä, kertoo Päivi Lehtomurto, joka on ollut Demin päätoimittaja keväästä 2018 alkaen. Sitä ennen hän työskenteli Demin toimittajana, tuottajana, toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä.
Demin verkkosivu poikkeaa useimpien muiden lehtien sivuista. Etusivulta avautuu keskustelupalsta, perinteisiä lehtijuttuja siellä ei näy. Muutamalla klikkauksella keskustelupalstalta pääsee seuraamaan WhatsApp-viestimuotoon tehtyä draamasarjaa, katsomaan Demin sometähtien Youtube-videoita ja osallistumaan kilpailuihin.
Demin yhteisö on sellainen, jossa nuoret sukupuolesta riippumatta saavat vertaistukea ja äänensä kuuluviin. On tärkeää, että kaikki tulevat kuulluksi.
Lehtomurron mukaan toimitus seuraa yhteisön mielipiteitä muun muassa erilaisilla kyselyillä. Niiden tulokset ohjaavat toimituksen aihevalintoja.
Demi täytti viime vuonna 20 vuotta, ja on nyt kahtena syksynä peräkkäin tehnyt painetun lehden numeron yhdessä nuorten kanssa. Lukijoista on tullut kirjaimellisesti myös tekijöitä.
Demin Youtube-videoilla tavoitellaan usein tabujen rikkomista, mikä on suoraan lukijoilta tullut toive. Seksiin, seurusteluun ja mielenterveyteen liittyvät asiat kiinnostavat. Esimerkiksi lokakuun lopussa ilmestyi Demin video, jossa käsitellään seksuaalista häirintää. Siinä tubettaja Jasminsofi eli Jasmin Muurinen ja rap-artisti Adikia eli Kirsikka Ruohonen käyvät läpi Demin lukijoiden kokemuksia kourimisesta, huorittelusta ja niin sanottujen dickpickien vastaanottamisesta.
Myös mediakasvatus on Demin tekijöille tärkeää. Monia sisältöjä tehdään yhdessä nuorten kanssa, ja se jo itsessään on yksi mediakasvatustapa.
– Tekijät saavat samalla suoraa tietoa siitä, mitä lukijamme ymmärtävät ja mitä eivät. Nuorten kanssa tehtyihin juttuihin tehdään myös faktatsekkaukset, ja tieto varmistetaan asiantuntijoilta.
Jos esimerkiksi Demin somekanavissa on kaupallisia yhteisöjä, ne erotetaan selkeillä merkinnöillä toimituksen tekemästä journalismista.
Meidän asemassamme on tosi oleellista olla vastuullinen ja luotettava media, Lehtomurto tähdentää.
Mediakasvattajana Yle
Yle on jatkanut Pikku Kakkosen ja Radiomafian viitoittamalla tiellä saumattomasti nykyaikaan. Yle Uutisluokka on vuonna 2014 käynnistynyt mediakasvatushanke. Siinä 11–18-vuotiaat lapset ja nuoret tekevät uutisia ja opettelevat medialukutaitoa sekä lähdekritiikkiä. Mukaan on ilmoittautunut yli 400 luokkaa eri puolilta Suomea.
Uutisluokassa nuoret tekevät uutisia, lähetyksiä ja somevideoita Ylen toimittajien eli uutiskummien opastamina.
Uutisluokkalaiset ovat kirjoittaneet Ylen verkkosivuille uutisia ja mielipidetekstejä, juontaneet uutislähetyksiä, vetäneet oman kuntavaalitentin ja Uutisluokka Live -lähetyksen sananvapaudesta sekä tehneet verkko- ja somevideoita.
– Yksi keskeinen tavoite on saada nuorten ääni kuuluviin mediassa ja yhteiskunnassa, kertoo uutisluokan toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Samalla halutaan lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita kohtaan.
– Uutisluokka pyörii ympäri vuoden. Toiminta huipentuu joka kevät Uutisluokan päivään, jolloin nuoret ja nuorten jutut näkyvät ja kuuluvat laajasti Ylen kanavilla, verkossa ja toimituksissa eri puolilla maata, kertoo uutisluokan tuottaja Hanna Visala.
– Juttujen tekeminen kehittää uutisluokkalaisten medialukutaitoa, kun he tutustuvat jutunteon prosessiin ja journalismin perusteisiin, Kivioja kertoo.
Uutisluokkaan osallistuvat koulut saavat käyttöönsä maksuttoman Yle Triplet -opetusmateriaalipalvelun. Se on kouluille tarkoitettu verkkosivusto ja mobiilisovellus, jossa julkaistaan joka arkipäivä kolme Ylen uutisvideota ja niihin liittyvät tehtävät sekä uutisvisat.
Visalan ja Kiviojan mukaan lapset ja nuoret kiinnostuvat uutisista silloin, kun he itse saavat ideoida aiheita ja tehdä uutisia heille tärkeistä asioista.
– Uutisluokan ansiosta nuorten kiinnostus ympäröivään maailmaan ja uutisia kohtaan on kasvanut, Visala sanoo.
Monimutkaisista, vaikeista ja pelottavistakin uutisaiheista voidaan kertoa myös lapsille. Yle Tripletissä käsiteltiin esimerkiksi Kuopion tapausta, jossa mies hyökkäsi kouluun, ja yksi ihminen kuoli ja kymmenen loukkaantui. Uutisen yhteydessä tarjotaan myös pelkoja ja turvallisuuden tunnetta käsitteleviä tehtäviä, joita tehdään koulussa opettajan johdolla.
– Tutkimusten mukaan nuoret ovat kiinnostuneita talousuutisista. Ja aiheista, jotka tulevat lähelle heidän arkeaan, ja joihin he itse pystyvät vaikuttamaan, kuten ilmastoaiheiset uutiset, Visala sanoo.