Koko kansan digitaalinen kirjahylly | Lööppi 3/2024
Valtakunnallisen E-kirjaston ensimmäinen puolivuotinen on näyttänyt ulospäin kangertelevalta. Osa kirjankustantajista on vähitellen lähtenyt mukaan palveluun, mutta uutismediat loistavat yhä poissaolollaan.
Ne, jotka ennen vappua odottivat valtakunnallisen E-kirjaston valtavan kokoelman aukeamista, saattoivat kokea pettymyksen. Pitkään rummutettu palvelu toki avautui 29. huhtikuuta, mutta ensimmäisinä päivinä mobiilissa toimivaan palveluun pääsi ainoastaan Applen sovelluksin; Android-käyttäjien piti odottaa vapun yli. Pettymystä saattoi maustaa myös se, että E-kirjastosta löytyi sen avautuessa vain joitakin satoja nimekkeitä.
Kuntien yhteisen digitaalisen kirjastopalvelun oli nimittäin luvattu tarjoavan tuhansia nimekkeitä äänikirjoja, e-kirjoja ja digitaalisia lehtiä.
Myöskään kaikki suurimmat kirjankustantamot eivät olleet palvelussa mukana heti sen alkuvaiheessa. Poissaolollaan loistivat muun muassa Otava, WSOY, Gummerus ja Siltala.
Kesän aikana tilanne on hieman parantunut.
WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen kertoo neuvottelujen olleen vielä kesken palvelun auetessa. Kesäkuussa WSOY pääsi omalta osaltaan toimivaan sopimukseen E-kirjaston kanssa ja on sittemmin tarjonnut 4 000 kappaleen suuruista e- ja äänikirjojen kokoelmaa palvelun käyttöön.
Julkusen mukaan E-kirjastossa on edelleen useita pohdintaa herättäviä asioita. Kustantamo seuraa, mikä on palvelun toimivuus ja suhde muuhun kirjastolaitokseen. Lisäksi rahoitus ja pidemmän aikavälin strategia mietityttävät.
Myös Otavan kustantamia kirjoja on ilmestynyt palveluun touko-kesäkuusta lähtien. Neuvottelujen valmistuttua kustantamo lähti mukaan palveluun saadakseen kokemusta e-kirjaston lainausmääristä ja nykyisestä lisenssimallista.
– Suurin huoli meille on, miten kirjastomäärärahat kokonaisuudessaan kehittyvät. Mikäli E-kirjaston budjetti pienentää painettujen kirjojen hankintoja, on vaikutus kirja-alalle kielteinen, sanoo Otavan liiketoimintajohtaja Nona Ratia.
Näköislehtiä kotisohvalle
Suhtautuminen E-kirjastoon on jakanut myös lehtikustantajia. Palvelussa on mukana runsaasti aikakauslehtiä, uutismedioita ei juuri lainkaan.
Elokuussa mobiilipalvelusta oli löydettävissä Maaseudun Tulevaisuuden näköislehtiä, vaikka tiedossa onkin, että lehti on poistumassa palvelusta. MT:tä kustantavan Viestimedian toimitusjohtaja Elina Schüller ei koe päätöksen olevan rapauttamassa kirjastolaitosta.
– Kirjastolla on tärkeä tehtävä Suomessa, ja aiomme siellä olla jatkossakin läsnä, mutta ensisijaisesti printtimuodossa, hän toteaa.
Schüller kertoi jo keväällä Suomen Lehdistön haastattelussa, miten kuluttajia tulisi opettaa entistä enemmän tilaamaan digitaalisia tuotteita lehden omista kanavista.
– Olemme panostaneet digitaalisiin sisältöihin ja onnistuneet saamaan asiakkaitamme siirtymään niihin, hän kertoo nyt.
Siirtymä vie aikaa. Siksi Schüller periaatteellisesti kyseenalaistaa, miksi lehtikustantajan tulisi osallistua palveluun, jossa oma tuote tarjotaan ilmaiseksi jokaiselle Suomen kotisohvalle.
E-kirjasto on julkisin varoin tuotettu palvelu, jolla on rajallinen budjetti.
Kaksi vuotta koodattu
Valtakunnallinen E-kirjasto on Kansalliskirjaston ja kuntien yhdessä tuottama palvelu, jonka on tarkoitus kasvaa koko maan kattavaksi.
E-kirjastoa lähdettiin valmistelemaan syyskuussa 2021 eduskunnan myöntämän rahoituksen avulla. Rahoitus oli osoitettu muun muassa palvelun suunnitteluun ja organisointiin sekä uudenlaisen teknisen alustan kehittämiseen, mutta ei aineiston hankintaan.
Alkukokoelma olisi näyttänyt hyvinkin toisenlaiselta, jos sen kokoamiseen olisi ollut käytössä oma erillisrahoitus, kerrotaan Kansalliskirjaston verkkosivuilla:
”Kun tällaista alkupääomaa ei ollut, oli selvää, että palvelu avataan pienellä kokoelmalla, joka kasvaa tasaisesti kohti ensimmäisen vuoden tavoitenimekemäärää.”
Tavoitteena on 10 000 nimekkeen kokoelma palvelun täyttäessä vuoden.
Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin ja rakennettiin oma tekninen alusta. Se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Ratkaisuun päädyttiin, jotta palvelun kehitystyö pysyy E-kirjaston omissa käsissä.
– Pystymme pitämään toimintatavat joustavina ja reagoimaan muutostarpeisiin nopeasti, sanoo Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Anna Tuomikoski.
Palvelua kehittää Kansalliskirjaston oma koodaritiimi. Seuraavaksi vuorossa on verkkoversion kehittäminen ja pilotointi tämän syksyn aikana. Webbiversiota käyttäjät kaipaavat erityisesti verkkolehtien lukemiseen.
Teknistä alustaa on rakennettu kaiken aikaa tietoturva edellä. E-kirjaston uudelta käyttäjältä edellytetään ensimmäisellä kirjautumiskerralla vahvaa tunnistautumista. Tunnistautumisen yhteydessä palvelu tarkastaa myös käyttäjän kotikunnan, sillä käyttöoikeus perustuu henkilön kotikuntaan. E-kirjastossa mukana olevat kunnat maksavat palvelusta 0,7 euroa kuntalaista kohti.
Avautumishetkellä palvelussa oli mukana 221 kuntaa. Toisin sanoen 85 prosentilla maamme asukkaista on ollut keväästä lähtien mahdollisuus käyttää E-kirjastoa. Sekä käyttäjien että mukana olevien kuntien määrä kasvaa, kun pohjoisen eKirjasto liittyy vuodenvaihteessa mukaan E-kirjastoon ja tuo muassaan noin 650 000 uutta potentiaalista käyttäjää.
Asialla alueelliset ammattilaiset
E-kirjastosta käyttäjä löytää e- ja äänikirjoja eritoten suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hiljalleen on hankittu myös muunkielisiä teoksia. Elokuussa tehtiin ensimmäiset venäjänkieliset hankinnat.
E-kirjasto ei ole striimaus- tai lukuaikapalvelu. Se ei myöskään tarjoa muita digitaalisia sisältöjä, joten oopperatallenteita, verkkokursseja tai erilaisia musiikkipalveluita sen kautta ei löydy.
Palvelussa mukana olevien kuntien yleisten kirjastojen vaikutus näkyy esimerkiksi aineistovalinnassa. Uusia nimekkeitä hankitaan kokoelmaan viikoittain.
– Osa yhteistyötä on se, että aineiston valitsevat yleisten kirjastojen aineistovalinnan ammattilaiset, Tuomikoski kertoo.
E-kirjasto on julkisin varoin tuotettu palvelu, jolla on rajallinen budjetti, ja siksi aineistoakin on rajallisesti tarjolla. Sen kartuttamiseen on ensimmäisenä toimintavuonna käytettävissä 1,3 miljoonaa euroa. Siitä 36 prosenttia on korvamerkitty digitaalisten lehtien hankkimiseen, muu osa kirjoihin.
E-kirjaston kokoelmaa kartutetaan pitkin vuotta, ei kertarysäyksellä. Näin hankintarahaa on käytettävissä muun muassa syksyllä, kun uusia kirjoja ilmestyy runsaasti. ●