Toimittaja, mikä sinut pitää alalla? | Lööppi 2/2023

Etusivu > Lööppi > Toimittaja, mikä sinut pitää alalla? | Lööppi 2/2023

Lööppi kysyi kahdeksalta toimittajalta, mikä heitä työssään motivoi. Vastauksista piirtyy kuva, joka vahvistaa ikiaikaista oletusta.

Teksti Valtteri Parikka | Lööppi 2/2023

Share in X Share in Facebook

Kysymys on näennäisesti yksinkertainen, mutta oikeasti varsin vaikea. Vaikka töissä tulee käytyä melkein joka päivä, harvemmin tulee pysähdyttyä kunnolla sen äärelle, mikä omassa työssä pohjimmiltaan motivoi. Onko journalismissa lopulta kyse tiedonvälityksestä, maailmanparantamisesta, klikkien metsästämisestä, asuntolainan maksamisesta vai jostain ihan muusta?

Toimittajan työtä on perinteisesti nimitetty kutsumusammatiksi. Se tarkoittaa sitä, että työtä tehdään ikään kuin kutsumuksesta eikä pelkästään esimerkiksi rahan vuoksi. Kutsumusammatti on ilmauksena kulunut, mutta soittokierros sattumanvaraisesti valituille HSJ:n jäsenille paljastaa, että kliseessä on ainakin jotain perää.

Kaikki kahdeksan haastateltavaa puhuivat journalismin yhteiskunnallisesta merkityksestä ja siitä, että oma työ tuntuu tärkeältä. Myös toimittajan työn monipuolisuutta, yhteisöllisyyttä ja opettavaisuutta hehkutettiin. Mutta vaikka kaikkien vastausten pohjavire oli sama, lopulta jokainen haastateltava kuvaili oman syvämotivaationsa lähteen melko erilaisin sanankääntein.

Niko Karvanen, 27
Digijulkaisuvastaava, Ilta-Sanomat

”Työssäni yksikään päivä ei ole samanlainen. Joka päivä saa kertoa uudet tarinat. Iltapäivälehdessä saattaa olla saman päivän aikana teossa uutinen Suomen Nato-jäsenyydestä ja sitten miehestä, joka söi pullonpalautuskuitin. Aina kun luulee nähneensä kaiken, jostain kömpii sarjapaiskaaja tai sulatejuustoterroristi. Ja kun tällaista työtä saa tehdä kannustavassa työporukassa, joka tukee, vitsailee ja antaa palautetta, pysyy motivoituneena. Ei näin kuluttavaa arkea muuten jaksaisi.”

Heidi Huotilainen, 30
Toimittaja, Kauppalehti

”Isossa kuvassa motivoidun siitä, että työlläni on yhteiskunnallinen merkitys. Ajattelen, että on tärkeää, että lukija voi jotenkin hyötyä kirjoittamastani jutusta. Maailma kaipaa luotettavaa, perusteltua ja laadukasta tietoa. Olen huolissani siitä, osaavatko ihmiset tulevaisuudessa enää erottaa luotettavaa tietoa disinformaatiosta. Henkilökohtaisesti minua motivoi myös se, että voin kehittyä toimittajana. Tykkään siitä, kun oma tietämys lisääntyy ja pystyn tekemään parempia juttuja.”

Olli-pekka Paajanen, 33
Uutistuottaja, Helsingin Sanomat

”Motivoidun aika perinteisistä journalismin juhlapuhehyveistä, joita ei liene tarpeen erikseen luetella. Tuottajana motivoi erityisesti se, kun onnistumme tuomaan lukijoille heitä kiinnostavaa, tärkeää ja merkityksellistä sisältöä, joka ei ilman omaa kaivuutyötä nousisi pintaan. Ehkä liian vähän puhutaan siitä, että parasta motivoivaa palautetta lukijoilta on se, kun juttuja luetaan paljon. Siitä tietää, että olemme tehneet lukijalle relevanttia sisältöä. Osaavat ja innostavat kollegat ovat myös hyvä motivaattori.”

Filip Saxén, 49
Featuretoimittaja, Hufvudstadsbladet

”Minua motivoi se, että saan työssäni kuulla tarinoita. Vaikka olen tehnyt toimittajan työtä jo pitkään, jokainen työpäivä on erilainen. Mieleen on jäänyt esimerkiksi jääkiekkoilija Tommi Kovasen haastattelu. Hän puhui minulle aivovammastaan. Tällaiset asiat ovat urheilun machomaailmassa jonkinlainen tabu, joiden kertominen tuntuu tärkeältä. Minua kiehtoo myös kirjoittaminen itsessään. Yksi sana saattaa muuttaa koko tekstin fiiliksen. Saman tarinan voi kirjoittaa miljoonalla tavalla.”

Minna Juti, 62
Toimittaja, Anna

”Voisin sanoa vaikka mitä ylevää toimittajan työn merkityksellisyydestä, mutta ajattelen, että olen myös viihdetyöntekijä. Se on arvokas homma. Minua motivoi tarjota lukijoille mahdollisuus rentoutua hyvän jutun äärellä. Motivoidun myös siitä, että olen oikeudenmukainen henkilöjutun haastateltavaa kohtaan. Olen vastuussa sekä lukijalle että haastateltavalle. Itsekkäästi ajatellen minua motivoi myös saada ihmiset kuuntelemaan minua – vaikka kerronkin jonkun muun tarinan.”

Roosa Welling, 24
Toimittaja, Helsingin Sanomat

”Olen tullut Hesariin 20-vuotiaana nuorena naisena, mutta en ole koskaan kohdannut mitään vähättelyä sen vuoksi. Olen alusta asti soitellut ministereille siinä missä muutkin. Sellainen ilmapiiri on todella motivoiva. Toki vakityön saaminen vaikuttaa nyt aika hankalalta, mikä on kieltämättä saanut minut miettimään jopa alanvaihtoa viestintään. Journalismi tuntuu kuitenkin edelleen merkitykselliseltä työltä, jonka pariin on kiva herätä joka aamu. Tässä ei tarvitse kumarrella ketään ja saa tuoda julki tärkeitä asioita.”

Samuli Rissanen, 49
Toimittaja, KD-lehti

”Olen seurannut politiikkaa parikymmentä vuotta, ja siitä on tullut koko ajan vain mielenkiintoisempaa. Kun oma tietämys lisääntyy, seuraaminen imaisee yhä vahvemmin mukaansa. Kun aloitin, minua motivoi erityisesti oman joukkueeni äänen kannattaminen. Sittemmin olen saanut suhteellisuudentajua: jokaisella puolueella on jotain hyvää annettavaa. Joskus tuntuu epämotivoivalta, kun poliitikot haluavat puhua kapulakielellä ja epäsuorasti jostain, mikä ei kiinnosta lukijoita. Silloin minun tehtäväni on koettaa saada lukijat kiinnostumaan.”

Venla pystynen, 40
Toimittaja, Kodin Kuvalehti

”Minua motivoi kohdata ihmisiä ja kertoa heistä kiinnostavasti ja koskettavasti. Yhdenkin ihmisen tarina voi kertoa jotain suurempaa yhteiskunnasta ja tarjota samassa tilanteessa oleville vertaistukea. Luottamuksellisen olon haastateltavalle voi luoda silloin, kun paljastaa itsestäänkin jotain keskustelussa. Minulle voi olla helpompi puhua esimerkiksi vanhemman itsemurhasta, kun kerron, että minunkin isäni tappoi itsensä. Tällaisissa kohtaamisissa oppii aina jotain omastakin ihmisyydestä – se motivoi.” ●

Venla Pystysen kuva: Otto Virtanen / WSOY


Share in X Share in Facebook