Journalistiliiton valtuuston kuulumisia

Journalistiliiton valtuusto kokoontui Helsingissä 25.–26.5. Valtuusto käsitteli muun muassa HSJ:n aloitteen opiskelijoiden jäsenkriteereiden muuttamisesta niin, että Journalistiliiton jäseniksi voivat liittyä muutkin kuin alan korkeakouluissa opiskelevat.

Journalistiliiton hallitus vastasi aloitteeseen, että liiton jäsenkriteereitä on jo aiemmin muutettu niin, että kaikilla Journalistiliiton edustamilla toimialoilla opiskeleva voi liittyä liittoon. Tämän vuoksi valtuusto hylkäsi aloitteen. Sen hallitus ja valtuusto totesivat kuitenkin olevan selvää, että viestintää jäsenkriteereistä ja ohjeistusta jäsenyyksien käytännön käsittelyyn pitää selkiyttää.

Epäselvyyttä opiskelijoiden jäsenkriteereistä on ollut paitsi opiskelijoiden keskuudessa myös työpaikoilla ja jopa liiton toimistossa.

”Toivottavasti pääsemme pian tilanteeseen, että hämmennystä jäsenkriteereistä ei enää ole”, sanoi liiton palvelujohtaja Simon Huldén.

HSJ:n aloitteeseen liittyvissä valtuutettujen puheenvuoroissa korostui, että opiskelijoiden matalalla jäsenyyskynnyksellä on paljon merkitystä sekä liiton jäsenmäärän kehityksen että media-alalla työskentelevien yhteisöllisyyden kannalta.

”Jäsenhankinnassa pitää skarpata – tavata kaikki, jotka tulevat alalle, jokainen joka aloittaa mediataloissa ja astuu tähän maailmaan. Kertoa selkeästi, ketkä kaikki siihen saavat kuulua”, sanoi HSJ:n valtuutettu Valtteri Törmänen.

Opiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia jäsenyydestä konkretisoi HSJ:n opiskelijaedustaja Emma Kilpinen.

”Kävin Laajasalon opiston ennen Haaga-Heliaan pääsemistä ja liityin liittoon heti, kun pääsin Haaga-Heliaan. Ennen sitä olin kahdessa isossa mediatalossa töissä ilman kosketusta liittoon tai omiin oikeuksiini työntekijänä. Laajasalon käyneet kokevat, että he eivät ole vielä kelvollisia liittoon”, Kilpinen sanoi.

”Jäsenkriteereihin liittyvän viestinnän parantaminen vaikuttaa ihan hirveästi. On tärkeää, että Journalistiliitto on myös opiskelijoiden puolella. Olemme yhteisö ja on tärkeää, että olemme kaikki siinä ja samanarvoisia.”

HSJ:n puheenjohtaja Marjaana Varmavuori totesi, että koska jäsenhankinta ja opiskelija-asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa, liiton jäsenhankintatyöryhmä ja opiskelijayhteistyöryhmä voisivat tehdä opiskelijoiden tavoittamisen parantamisessa yhteistyötä. Myös liiton opiskelijalähettilään työajan lisäämistä voitaisiin jossain vaiheessa harkita.

”Mikä on tärkeämpää kuin saada alalle tähtäävät ihmiset mukaan toimintaan”, Varmavuori sanoi.

Aloitteeseen liittyviä puheenvuoroja käyttivät HSJ:stä myös sen esitellyt valtuutettu Ilja Ojala sekä valtuutettu Petro Salonen.

Valtuustossa käsiteltiin myös Suomen freelance-journalistien (SFJ) aloite luottamushenkilöiden ja freelancereiden yhteistyön tiivistämisestä. Aloitteessa todettiin, että freelancereiden asiat ovat edelleen vieraita monille Journalistiliiton jäsenille ja että mediatalojen luottamushenkilöt ovat melko vähän tekemisissä freelancereiden kanssa.

SFJ esitti valtuustolle, että liitto valmistelisi luottamushenkilöille koulutus- ja materiaalipaketin freelancereiden asioista, kuten palkkiotasosta ja -suosituksista, työstä sopimisen käytännöistä ja tyypillisistä kipukohdista freelancerin työssä sekä freelancereille viestintäkampanjan siitä, miten luottamushenkilöt voivat auttaa heitä.

SFJ esitti myös, että liitto selvittäisi systemaattisesti vuosittain, mitä tietoa luottamushenkilöt ovat saaneet freelancereiden käytöstä. Lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimuksissa on kirjaus, että pääluottamushenkilöille annetaan kerran vuodessa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pääperiaatteista.

Aloite hyväksyttiin valtuustossa. HSJ:n valtuutettu ja Helsingin Sanomien pääluottamushenkilö Jussi Ahlroth toi asiaan liittyneeseen keskusteluun pääluottamushenkilön näkökulman.

”Kannatan aloitetta lämpimästi. Luottamushenkilön näkökulmasta esitän, että viedään aloite ruohonjuuritasolle. Selvitetään, millaista apua freelancerit luottamushenkilöiltä tarvitsevat, mitä he haluavat, mitä luottamushenkilöt voivat tällä hetkellä tehdä ja mitä eivät, millaisia hyviä käytäntöjä eri taloissa on ja millaisia tes-kirjauksia haluamme asiassa tavoitella. Kylmä totuus on, että luottamushenkilöt toimivat työpaikoilla työnantajan luvalla. Freelancereiden asioita hoitaakseen työpaikkojen luottamushenkilöt tarvitsevat siihen mandaatin ja välineitä.”

”Näin evästän aloitteesta seuraavaa prosessia, jossa olen itse mielelläni mukana”, Ahlroth sanoi.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho esitti valtuustolle torstaina 25.5. pitämässään puheessa huolensa työntekijöiden oikeuksiin monelta taholta kohdistuvista paineista. Puheessaan Aho muistutti myös, että Journalistiliiton on jatkettava freelancereiden aseman parantamista. Ahon mukaan liiton tavoite on, että samasta työstä maksetaan sama palkka, oli työn muoto mikä tahansa. ”Se on meidän yhteinen etumme”, Aho sanoi.

Sama ajatus toistui monissa valtuutettujen puheenvuoroissa, ja valtuusto teki myös julkilausuman siitä.

Valtuuston yhteydessä jaettiin myös Journalistiliiton järjestötekopalkinto ja työyhteisötekijäpalkinto. Järjestötekopalkinnon saivat Piia Ouri (vas.), Tommi Hakala, Maija Ala-Siurua ja Terhi Pape-Mustonen. Työyhteisötekijäpalkinnon sai Anne Kantola.

Järjestötekopalkinto myönnettiin Ourin, Hakalan, Ala-Siuruan ja Pape-Mustosen työryhmälle Viestimedian lehtien uuden yhteisen toimitusosaston perustamisesta. Työyhteisötekijäpalkinto myönnettiin Kantolalle ansiokkaasta työstä työsuojeluvaltuutettuna Helsingin Sanomissa. Palkinnot jaettiin Journalistiliiton kevätvaltuuston yhteydessä.

HSJ onnittelee!

Kuvatekstit:

Pääkuva: HSJ:tä edustivat Journalistiliiton valtuustossa muun muassa Katriina Lundelin (takarivissä vasemmalla), Erja Veivo, Marja Penttinen, Toivo Haimi, Taneli Topelius, Kaisa Kauppila, Jussi Lankinen, Ari Simberg, Jenni Gästgivar, Jussi Ahlroth, Antti Mannermaa (keskirivissä vasemmalla), Tiina Tenkanen, Aino Rajala, Petro Salonen, Valtteri Törmänen (eturivissä vasemmalla), Ilja Ojala, Marjaana Varmavuori, Johanna Eronen, Emma Kilpinen, Sylvia Bjon ja Katja Lamminen.

Palkitut: Järjestötekopalkinnolla palkittiin Piia Ouri (vas.), Tommi Hakala, Maija Ala-Siurua ja Terhi Pape-Mustonen. Työyhteisötekijäpalkinnon sai Anne Kantola.

Teksti ja kuvat: Nina Erho