Uusille urille | Lööppi 1/2026
Substackin kaltaiset alustat tarjoavat toimittajille uudenlaisen tavan työskennellä, tienata ja tavoittaa uusia yleisöjä.
Reilu vuosi sitten vapaa toimittaja Mika Horelli kirjoitti tuttuun tapaansa Blogger-alustalla sijaitsevaan blogiinsa analyysejä kansainvälisestä politiikasta pohjoismaisesta perspektiivistä. Substackista hän ei ollut kuullutkaan.
– Substack lipui tietoisuuteeni, kun brittiläinen, Politicossa työskentelevä kollegani sanoi toimittajatapaamisessa, että Substack sopisi minulle paljon paremmin kuin Blogger. Ei algoritmiriippuvuutta, ei klikkiotsikkopaineita, oma sähköpostilista tilaajille, Horelli kertoo.
Pian Horelli alkoikin julkaista Substackissa Nordic Ledger -uutiskirjettä. Se keskittyy kolumnimaisiin pohdintoihin maailmanpolitiikasta, uudesta vallanjaosta, journalismin tulevaisuuden näkymistä ja tekoälyn arvaamattomasta noususta.
Horellin varsinainen päätuote Substackissa on EU Mediaviikko –uutiskirje, johon hän koostaa uutiskatsauksia Euroopan politiikasta, EU-päätöksenteosta ja globaaleista teemoista. Tätä uutiskirjettä hän on tehnyt kesäkuusta 2025.
– Tämä on hyvin spesifi kanava ja tälle on oma tilauksensa. Suomessa on pieni porukka, jota Eurooppa todella kiinnostaa.
Brysselissä vuodesta 2017 asunut Horelli on seurannut jo pitkään eurooppalaista uutistarjontaa ja kuvailee sitä intohimon kohteekseen. Hän pohti, voisiko havainnoista jalostaa jotakin, mistä on hyötyä muillekin.
Horelli mieltää EU Mediaviikon palveluksi, jota hän tarjoaa tilaajilleen. Ideana on toimittaa lukijoille kooste siitä, mistä Euroopassa kirjoitetaan ja puhutaan.
Lähteinä Horelli käyttää lukuisia medioita, joukossa muun muassa Financial Times, Politico Europe, Le Monde, FAZ, Die Zeit, El País, Berlingske, The Guardian, New York Times, Reuters, AP, Bloomberg, Euractiv ja EUobserver. Niitä hän hyödyntää siteeraus- ja referointikäytäntöjen puitteissa ja ohjaa lukijan linkityksin myös alkuperäislähteiden äärelle.
– Minulle on hyvin tärkeää, että kaikki käyttämäni medialähteet ovat sellaisia, jotka Suomessa kuuluisivat Julkisen sanan neuvostoon ja kantaisivat journalistisen vastuun sisällöistään. Tsekkaan hyvin tarkkaan, että mukaan ei pääse propagandakanavia.
EU Mediaviikon sähköpostiuutiskirje lähtee tällä hetkellä yli 10 000 tilaajalle, joista valtaosalla on maksuton tilaus. Lisäksi julkaisulla on Substackissa seuraajia, jotka näkevät EU Mediaviikon sisältöjä omassa syötteessään.
Horelli kertoo, että EU Mediaviikon yleisö koostuu erityisesti valtionhallinnossa sekä tutkimuksen ja politiikan parissa työskentelevistä suomalaisista. Maksuttomalla tilauksella saa osan sisällöstä. Maksullinen tilaus kattaa myös kasvavan arkiston.
Ansaintamielessä Substack-tekeminen on Horellin kohdalla vaatimatonta.
– Kyllä ne ovat puroja toistaiseksi. Toisaalta vapaan toimittajan tulot muodostuvat joka tapauksessa pienistä puroista. Viime vuonna EU Mediaviikko ehti tuottaa pari tuhatta euroa.
– Jos et ole entinen pääministeri tai Paul Krugman, tilaajamäärien kasvattaminen omalla maineella on erittäin hidasta ja hankalaa. Tällaisen palvelun tuottaminen on ihan eri maailma.
Teksteihin ja uutiskirjeisiin keskittyvä Substack on alusta, joka eroaa somen toimintalogiikasta.
– Substackissa en ole minkään sorttisten algoritmien armoilla. Kanava on suoraan minun ja lukijoideni välillä. Omistan itse yleisösuhteeni. Journalistille se on iso muutos verrattuna perinteisiin medioihin tai someen.
Horelli ei ole vielä myynyt tekstiensä sekaan yhtäkään mainosta, mutta on tietoinen mahdollisuudesta sommitella tekstin sekaan mainospaikkoja.
Hän arvioi, että Substack tukee työtilaisuuksien saamista vapaana toimittajana. Se on myös yksi alusta tulla löydetyksi ja kasvattaa asiantuntijaprofiilia.
Ei algoritmiriippuvuutta, ei klikkiotsikkopaineita, oma sähköpostilista tilaajille.
Tekstintekijän koekeittiö
Onko Substack kirjoittajalle kuin ensimmäisten tekstiversioiden verstas? Kirjoittamisen peruskuntoharjoitus? Tai jonkinlainen kirjallisen kommuunin tarjoava yhteisö?
Pontus Purokuru on toimittajataustainen kirjailija, podcastintekijä ja filosofian freelancer. Hänelle blogitekstien kirjoittaminen oli pitkään tapa ylläpitää perustekstintuotantoa. Blogissa tuli ehkä muotoiltua jokin raakaidea, jonka pohjalta syntyi myöhemmin lehtijuttu tai osa kokonaista kirjaa.
– Voisi ajatella, että nyt Substack toimii tähän tapaan. Siellä voi jakaa keskeneräisiä ideoita ja olla yhteydessä toisiin kirjoittajiin.
Somen kuihdutettua blogien suosiota Purokuru oli alkanut kaivata alustaa, jossa voisi paneutua hitaisiin teksteihin, kirjoittaa omaehtoisesti ja toisaalta julkaista nopeammin kuin lehdissä tai kirjamuodossa. Substackissa ei kuitenkaan toisteta somen kiihkeää, välittömään reagointiin yllyttävää tempoa.
Hän kirjoitti marraskuussa 2025 – missäpä muualla kuin Substackissa – että ”Substack on mielekkäintä julkista kirjoittamista mitä olen harrastanut tänä vuonna. Viidessä kuukaudessa on tullut 1 200 tilaajaa. Tuntuu tärkeältä, että kirjoittamisella on jonkinlainen yleisö, joka ei ole algoritmista riippuvainen.”
Purokuru oli aloittanut Substackissa kesäkuussa 2025. Yhtenä kimmokkeena liittyä mukaan olivat nimekkäät englanninkieliset kirjailijat ja kirjoittajat. Britti- ja jenkkikirjailijat laativat Substackiin esseitä ja taustoittavat omaa kirjoittamistaan.
Tilaajia Purokurulla on tällä hetkellä noin 1 500. Tilaajamaksu on vapaaehtoinen, eli tekstit ovat luettavissa ilmaiseksi. Vain yksi pitempi on maksumuurin takana.
Tilausmaksu on alin mahdollinen eli 5 euroa kuukaudessa tai 50 euroa vuodessa.
– Maksavia tilaajia on tällä hetkellä 42, Purokuro sanoo.
Vuoden 2025 aikana tuloja kertyi ennen veroja noin 850 euroa. Substack ottaa tuloista 10 prosentin osuuden.
Purokuru on laskenut, että jos samantahtinen tulovirta kertyisi kokonaisen vuoden ajalta, olisi summa ennen veroja noin 2 000 euroa.
– Ei se ole kovin iso toimeentulon palanen, jos ajattelee tehdyn työn määrää. Ei tällä voi korvata työtuloja, mutta se voi olla pieni lisä.
Pääasiallisen elantonsa Purokuru saa apurahoista ja kaunokirjallisuuden tekemisestä.
– Substack on hyvä tuotantoväline kirjoittaa kohti niitä kirjoja.
Substackissa Purokurua kiinnostaa myös autonomian tunne. Ennalta määriteltyihin lajityyppeihin ei tarvitse ripustautua, vaan voi julkaista novellin, uutiskommentaarin tai filosofisen esseen.
Viime vuonna kävi niinkin, että perinteinen media nosti kahdesti esille Purokurun Substackissa esittämiä kommentteja. Ensimmäinen koski vasemmistoveroa, josta Kansan Uutiset tilasi Purokurulta lopulta myös kirjoituksen. Toinen aihe oli kirjailijoiden toimeentulo, josta Helsingin Sanomat tilasi tekstin.
Substackin lisäksi Purokurulla on käytössä Patreon – amerikkalainen mesenaatti ja tilausjärjestelmä – jonka kautta esimerkiksi podcastin tekijät voivat tarjota lisäjaksojaan niistä erikseen maksaville.
Erityisiä juuri Substackiin liittyviä riskejä Purokuru ei tunnista, mutta toki netissä tai somessa omalla nimellään ja kasvoillaan esiintyvä on aina alttiina häirinnälle.
– Harvoin ihmisillä on ketään tukemassa, jos päätyy huonossa mielessä viraaliksi, eli tällainen yksinäisyys on riski, samoin ennakoimattomuus. Suurimmasta osasta netissä julkaistusta ei seuraa mitään, mutta häiriköidyksi joutumisen mahdollisuus on aina olemassa.
Purokurun somesta tunnistama riski uupua itse asetettujen, liian kovien julkaisutahtitavoitteiden takia on läsnä myös Substackissa.
– Ihmiset päätyvät riistämään itseään, uupuvat, eikä heillä ole ketään sanomassa, että pitäisikö tätä organisoida jotenkin toisin. Miksi kaikki tämä itse riisto? Tekemisen pitää tuntua omaehtoiselta, jotta se voi kestää.
Yleisö- ja lukijasuhteen kintereillä
Vapaa toimittaja, Taideyliopiston tuntiopettaja ja kustantaja Maria Säkö sai vuoden 2026 alussa Koneen säätiön työskentelyapurahan, jonka yhtenä osana on Substackiin tai vastaavalle alustalle kirjoittaminen.
Hän tuli tietoiseksi Substackista noin vuosi sitten ja on sittemmin pohtinut, miten voisi kriitikkona hyödyntää alustaa luontevan yleisö- ja lukijasuhteen luomiseksi.
Yksi keino voisi olla avata kriitikon työtä läpi näkyvästi – mitä työ vaatii ja miten kriitikon vallan käyttö ja toisaalta vastuu vaikuttavat tapoihin tehdä työtä.
Substack-teksteissään hän aikoo tarkastella esittävän taiteen ekosysteemiä – miten se toimii, virtaako marginaali mainstreamiin ja miten se tapahtuu, entä millaisia vaikutuksia kulttuurialan leikkauksilla on.
Substackin avulla Säkö toivoo tavoittavansa entistä moninaisemman lukijakunnan. Hän aikoo kirjoittaa Substackiin lyhyemmin kerran viikossa ja ripotella vuoden varrelle myös kuusi esseetä. Ne hän aikoo panna maksullisiksi, koska kyse on pitemmälle kehitellyistä, syventävistä ja kiteyttävistä, enemmän työaikaa vaativista teksteistä.
Substackin avulla Säkö toivoo tavoittavansa entistä moninaisemman lukijakunnan.
Säkölle kiinnostava ja innostava teatterialan tekijä, jonkinlainen esikuvakin, on kriitikko Natasha Tripney, joka kirjoittaa Substackissa kattavasti esityksistä eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi Balkanilla.
– Itsekin olen miettinyt, pitäisikö Substackissa olla englanninkielistä sisältöä, joka olisi kiinnostavaa myös Suomen rajojen ulkopuolella ja voisi tavoittaa lukijoita ympäri Eurooppaa. Tämä nyt on ihan suureellinen ajatus. Tai tulisiko Substackiini vaikka vierailijoiksi muita kirjoittajia ja kääntäisimme toinen toistemme juttuja.
Useamman kirjoittajan voimin Substacktiliä ylläpitävät Suomessa esimerkiksi toimittajat Ronja Salmi, Tuija Siltamäki ja Adile Sevimli. Heidän kirjallisuusaiheinen kulttuurimediansa nimeltä Piiri sai vuonna 2025 Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaajakilpailussa 50 000 euron rahoituksen.
Säkö kaipaa kulttuurialalle lisää dialogia, debattia ja eri näkökulmia – ei sitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä.
Laajemmassa kuvassa hän pohtii, olisiko kirjoittajien ja kulttuurialan instituutioiden yhdessä syytä ylläpitää enemmän keskustelua taiteesta, koska he jakavat samat eurooppalaiset, liberaalit ja demokraattiset arvot.
Sitäkin Säkö pohtii, voisivatko Suomessa edelleen julkaistavat muutamat hyvät kulttuurilehdet saada jutuilleen enemmän näkyvyyttä ja lukijoita Substackissa ja olla siten näkyvämmin osa yhteiskunnallista keskustelua.
– Itsekin voisin teksteissäni viitata enemmän laadukkaasti tehtyihin juttuihin. ●
Mikä Substack?
Substack on amerikkalainen uutiskirjepalvelu ja julkaisualusta, jossa on tarjolla maksullisia ja maksuttomia tekstejä. Substack on laajentanut teksteistä myös podcastien ja videoiden puolelle ja lisännyt alustalle Notes-välilehden, joka noudattaa enemmän perinteisen somen toimintalogiikkaa. Vuonna 2017 perustetun Substackin pääkonttori sijaitsee San Franciscossa. Laajalti tunnettuja kirjoittajia Substackissa ovat esimerkiksi Paul Krugman, Anne Applebaum ja Nick Hornby.
Muita uutiskirje- ja sisällönjakoalustoja ovat esimerkiksi Medium, Ghost ja Beehiv. ●