Joulunajan musiikkimatto | Lööppi 4/2025

Teksti Ilmo Ilkka | Kuva Pekka Holmström | Lööppi 4/2025

Vuonna 2003 pääkaupunkiseudulle syntyi uusi radiokanava, kun Jouluradio aloitti lähetykset pitkäaikaisen toimituspäällikkönsä Riitta Kalliorinteen ideasta.

Vaikka mediakenttä ja median kulutus ovat reilussa 20 vuodessa muuttuneet, on joulun tunnelmaa levittävä radio pitänyt puolensa paremmin kuin hyvin. Jouluradio oli helmikuussa julkaistun kyselyn mukaan joulukuussa 2024 Suomen kolmanneksi tavoittavin ja kuunnelluin kaupallinen radiokanava.

Lisäksi pääkanavan keskimääräinen kuunteluaika audiopalveluiden kautta nousi Jouluradion tiedotteen mukaan yli 120 prosenttia. Sen ääressä vietettiin kerrallaan melkein kaksi tuntia, ja kaikkien nettikanavienkin kuunteluaika nousi yli sata prosenttia.

Jouluradiolla on yksi FM-taajuuksilla ja internetissä kuuluva pääkanava sekä seitsemän vain netissä soivaa kanavaa, kuten PopJoulu, Lasten jouluradio ja Klassinen joulu.

Jouluradion tekijätiimissä ovat toimittaja Reetta Isomäki, vastaava tuottaja Katri Ketola, tuottaja Miia Valenko sekä musiikkipäällikkö Joni Hartikainen. Heistä tosin vain Ketola tekee Jouluradiota ympäri vuoden, muut työskentelevät lopun vuotta yrittäjinä.

Lööppi tapasi Isomäen, Ketolan ja Valenkon Jouluradion toimituksessa, jonka se jakaa samaan mediaperheeseen kuuluvan Kirkko ja kaupunki -median kanssa.

Jouluradion taustaorganisaationa toimii pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus. Itse radion vaatima infrastruktuuri on kuitenkin toteutettu pilvipalveluissa.

Viime vuonna Jouluradio aloitti yhteistyön Sanoma Media Finlandin kanssa. Syy yhteistyöhön löytyy Ketolan mukaan seurakuntien tiukentuneesta rahatilanteesta.

– Kyseessä on tulevaisuuden suunta, koska seurakunnillakin rahat ovat vähenemässä. Meidän pitää miettiä tällaisia kevytkaupallisia avauksia toiminnan turvaamiseksi.

Jouluradio säilyy edelleen riippumattomana ja voittoa tavoittelemattomana kanavana, mutta Sanoma vastaa jatkossa kumppanuusmyynnistä.

– Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että pääkanavalla kuullaan noin kaksi minuuttia mainoksia per tunti.

Mainosten on Ketolan mukaan istuttava Jouluradion arvoihin ja teemaan. Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion seassa ei siis kuulla ronskeja tai pikkutuhmia mainoksia.

Musiikkia yli genrerajojen

Vaikka joulu tarkoittaa monille erityisesti  kristillistä juhlaa ja siihen liittyvää musiikkia, Jouluradiossa ei ole haluttu tukeutua vain tiettyyn joulumusiikin genreen.

– Meillä ei ole mitään prosenttilukuja siitä, paljonko kristillistä musiikkia pitää olla, vaan soitamme joulumusiikkia monipuolisesti. Pääajatuksenamme on, että ihmisille saadaan joulurauhaa ja -tunnelmaa, Ketola kertoo.

Jouluradion suosion taustalla onkin Isomäen, Ketolan ja Valenkon mukaan sen monipuolisuus. Soittolista on laaja, ja sekaan mahtuu sekä vanhempia että uudempia joulukappaleita.

– Meillä on esimerkiksi yksi nettikanava, Happy Holidays, jossa on huomattavasti vähemmän perinteistä harrasta musiikkia, Isomäki sanoo.

Jouluradio on ryhtynyt ylläpitämään joulumusiikkikulttuuria myös radiolähetyksen ulkopuolella.

Jo toista kautta peräkkäin Aito Iskelmän kanssa järjestettävän Suuren jouluradiokilpailun tarkoituksena on Ketolan mukaan kannustaa musiikintekijöitä luomaan uutta joulumusiikkia. Tänä vuonna etsinnässä on uusi jouluklassikko.

Kisaan lähetetyt kappaleet arvioi seitsemän tuomarin raati, ja valikoidut biisit soitetaan Jouluradiossa. Lopulta kuulijat äänestävät niistä parhaimman joulukuun ensimmäisen viikon aikana.

– Joulumusiikin itseisarvo on meille äärimmäisen tärkeä. Ei ole väliä, oletko jo tunnettu kärkiartisti vai teetkö musiikkia kellarissa, kunhan kappale on teknisesti riittävän laadukas. Se kyllä kuunnellaan toimituksessa, Isomäki sanoo.

Tämä monipuolisuus näkyy Ketolan mukaan myös Jouluradion soittolistoissa.

– Emme halua soittaa esimerkiksi pelkästään Vain elämää -artisteja, vaan haemme musiikkia laajalta pohjalta.

Lopullisen soittopäätöksen kappaleiden kohtalosta tekee musiikkipäällikkö Hartikainen. Koko toimitus antaa kuitenkin palautetta ja ehdotuksia soitettavista kappaleista, minkä lisäksi keskusteluja käydään sparraushengessä.

Jouluradio on tekijöidensä mukaan ennen kaikkea musiikkiradio. Kanavatunnuksia ja mainoksia lukuun ottamatta sen taajuuksilla ei siis kuulla esimerkiksi juontajia.

– Olemme kokeilleet sitäkin, mutta kuulijoiden palaute oli, että he haluavat vain musiikkia, Ketola kertoo.

Jouluradio on ryhtynyt ylläpitämään joulumusiikkikulttuuria myös radiolähetyksen ulkopuolella.

Tiivis työyhteisö auttaa jaksamaan

Musiikkipainotuksesta huolimatta Jouluradion tekeminen vaatii tiiviiltä tekijäjoukolta Isomäen mukaan yllättävän paljon töitä. Tehtävää riittää musiikin hallinnan lisäksi muun muassa sosiaalisen median kanavien ylläpidossa, tapahtumien järjestämisessä, kuulijoiden kohtaamisessa ja kuulijapalautteen käsittelyssä.

Kaikkeen palautteeseen ei Ketolan mukaan yksinkertaisesti ehditä vastata. Volyymi on niin valtava.

– Olemme kuulijoita varten ja teemme tätä radiota yhdessä heidän kanssaan. Käymme esimerkiksi läpi kuulijoiden musiikkitoiveita, joita musiikkipäällikkömme seuraa herkällä korvalla. Haluamme soittaa myös sitä, mitä kuulijat toivovat.

Sähköpostin ja sosiaalisen median lisäksi kuulijat voivat lähettää viestejä Jouluradion nettisivuilla olevaa Kuumalinja-palvelua pitkin.

Työajoista pyritään kiireestä huolimatta pitämään Ketolan mukaan kiinni. Kertyneitä ylityötunteja voi pitää vapaina joulunpyhien aikaan.

– Kun itse aloitin Jouluradiossa vuosia sitten, sitä oli niin ihana tehdä, ettei välttämättä huomannut pitää huolta työajoista. Nykyään ylitöitä tulee jonkin verran, muttei tolkuttomasti. Kukaan ei saa Jouluradion takia olla burnoutissa.

Tässäkin tekijöitä auttaa kannustava ja yhteisöllinen työympäristö, jossa toisilta kysytään jaksamisesta ja työtehtäviä voidaan tarvittaessa helposti jakaa.

– Toisaalta tämä työ kyllä antaa niin paljon. Puhutaan sellaisesta kahden kuukauden festarista, kun koko ajan tapahtuu. Jouluradiolla on niin vahva brändi ja kaikki ovat siitä niin innoissaan, että se helpottaa jaksamista, Valenko kertoo.

Meillä on paljon parikymppisiä kuulijoita, jotka ovat kasvaneet Jouluradion ääressä.

Ei vain jouluttajien iloksi

Ketola kuvailee Jouluradiota joulunajan musiikkimatoksi, joka pyörii jouluvalmistelujen ja joulunvieton taustalla.

Kuulijakysely osoittaa, että Jouluradio on onnistunut tehtävässään hyvin. Kyselyn yli 650 vastaajasta 85 prosenttia oli tyytyväisiä pääkanavan musiikkiin.  Sama osuus vastaajista totesi, että Jouluradio onnistuu luomaan joulun tunnelmaa erittäin hyvin tai hyvin.

Suosiota selittää tekijöiden mukaan ainakin osin se, että Suomesta löytyy suuri joukko intohimoisia jouluihmisiä. Nämä ”jouluttajat” kerääntyvät radion ääreen heti, kun lähetys marraskuun alussa starttaa.

Jouluradion vahva asema on Isomäen mukaan nykyisessä pirstaloituneessa mediakulttuurissa poikkeuksellinen. Sen sosiaalisen median kanavissa tai joulumusiikkikulttuurissa yleensäkään ei ole havaittavissa polarisaatiota.

– Lähtökohtaisesti kaikki ovat puolellamme, koska joulu ja joulumusiikki ovat niin positiivisia asioita.

Jouluttajat eivät silti ole ainoa kuulijaryhmä, jonka Jouluradio tavoittaa.

– Meillä on esimerkiksi paljon parikymppisiä kuulijoita, jotka ovat kasvaneet Jouluradion ääressä. On jännää, että hekin haluavat kuunnella radiota, vaikka tarjolla on myös Spotifyn kaltaisia suoratoistapalveluita, Ketola sanoo.

Monipuolisuus näkyy Isomäen mukaan myös tekijä joukossa, jonka ikähaitari ulottuu tet-harjoittelijoista varhaiskeski-ikäisiin.

– Voimme vastata moninaisten ihmisten kysymyksiin ja tarpeisiin, koska itsekin olemme moninaisia.

Jouluna myös jalkaudutaan

Lokakuun loppupuolella tekijätrion kalenterit ovat jo täyttyneet sopivasti ja jouluttaminen on päässyt hyvään vauhtiin. Kun Jouluradio loppiaisena hiljenee, alkaa seuraavan kauden suunnittelu ja edellisen tarkastelu välittömästi.

– Yhtenä ensimmäisenä työnämme lähdemme järjestämään vuosittain uudistuvan Hoosianna-sovituksen tekoa ja aloittelemme yhteistyökuvioita tulevaa kautta varten, Ketola kertoo.

Joulu onkin Jouluradion tekijöiden elämässä läsnä lähes ympäri vuoden. Monet asiat sovitaan jo ennen kesälomakautta, ja konkreettinen tekeminen alkaa elokuussa.

Marraskuussa, kun lähetykset alkavat, starttaavat myös erilaiset tapahtumat, joissa Jouluradio jalkautuu kuulijoiden keskuuteen esimerkiksi kauppakeskuksissa. Lähetyskauden avajaisia vietettiin tänä vuonna Pohjoismaiden ainoan joulukoristevalmistajan Weisteen tiloissa Helsingissä jo lokakuun puolella. Yhteistyön tuloksena on syntynyt myös punainen Jouluradio-kuusenkoriste.

Mitä pidemmälle marrasjoulukuuta edetään, sitä tiiviimmäksi tahti kiihtyy.

Tänä vuonna Jouluradio osallistuu ensimmäistä kertaa nuorille suunnatuille Studia-messuille.

– Nuoria on kuulijoissamme yllättävänkin paljon, joten on luonnollista että menemme sinne, missä he ovat. Lisäksi piipahdamme Vantaan joulutorilla ja pidämme piparinpaistoillan, jonne saamme ruokatoimittajan kertomaan, mikä se oikeanlainen sokerimassa oikein on, Valenko kertoo.

Suurin tapahtuma, johon Jouluradion väki tällä kaudella jalkautuu, on aatonaattona Espoon Metro-areenalla järjestettävä Kauneimmat joululaulut -tilaisuus.

– Jouluradio näkyy sielläkin ennen tapahtumaa ja sen jälkeen, ja Yle lähettää tapahtuman suorana, Valenko iloitsee.

Nostetta kotimaiselle musiikille

Synkkä ja epävarma maailmantilanne ei säästä Jouluradiotakaan. Siksi tästä lähetyskaudesta on tekijätrion mukaan suunniteltu hieman edellisvuosia perinteisempi kokonaisuus, jonka avulla halutaan luoda kuulijoille turvan tunnetta.

Ja näkyvät toimituksessa myös mediamaailman myllerrykset.

– Esimerkiksi algoritmit ja teknologia kehittyvät vuoden aikana, joten meidänkin täytyy seurata niitä jatkuvasti, Ketola kertoo.

Erityisesti tekoälyn yleistymistä ja sen käyttöä radioalalla on monitoroitava tiiviisti. Tässä mielessä yhteistyö Sanoman kanssa on ollut Ketolan mukaan hienoa, sillä se on avannut näkymiä siihen, miten suuri mediatalo tämänkaltaisiin haasteisiin vastaa.

– Tekoälystä voisi olla apua esimerkiksi soittolistojen kuratoinnissa, mutta kyllä siihen tarvitaan jatkossakin ihminen, koska me tiedämme sekä musiikillisesti että kulttuurisesti, mitä sinne kannattaa laittaa, Ketola sanoo.

Isomäki miettii, että musiikin tekeminenkin voi muuttua tekoälyn myötä. Ainakaan tämän kauden joululaulukilpailuun ei kuitenkaan hyväksytty tekoälyn tekemiä kappaleita.

– Haluamme tukea ja nostaa kotimaista musiikkia, joten siksikään emme halunneet kilpailuun tekoälymusiikkia, Valenko sanoo. ●