Työnantajan valta vahvistuu | Lööppi 3/2025
Työnantajaleiri hakee neuvottelupöydissä ja lainsäädännöllisillä muutoksilla lisää päätösvaltaa työntekijöiden kustannuksella. Journalistiliitto puolustaa sopimuskulttuurin perinnettä.
Työelämän suuntaa määrittävät juuri nyt keväällä käydyt työehtosopimusneuvottelut sekä hallituksen työmarkkinauudistukset.
Journalistiliiton edunvalvontajohtajan Petri Savolaisen mukaan nähtävissä on työnantajapuolen halu vahvistaa määräysvaltaansa.
Paikallisen sopimisen kulttuuri koetuksella
Kevään tes-kierroksella mediataloissa sovittiin palkankorotuksista ja perhevapaista. Savolaisen mukaan yksi keskeisistä kysymyksistä oli niin sanottu eräjako eli se, kuinka paikallisesti sovittavat palkankorotukset kohdennetaan.
– Työnantajalle myönteinen perälautamalli mahdollistaa sen, että työnantaja voi halutessaan jakaa rahat niin kuin haluaa. Toistaiseksi media-alalla on kuitenkin ollut vahva sopimisen kulttuuri. Luottamushenkilöt ovat neuvotelleet luovia malleja, joilla korotukset on voitu kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, Savolainen sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että tämä kulttuuri säilyy. Riskinä on työnantajan houkutus päästä määräämään.
– Neuvotteluissa oli selvästi nähtävissä, että työnantajapuolella halutaan laajentaa päätösvaltaa sopimisen kustannuksella. Meidän lähtökohtamme on, että sopimisen on oltava tasapuolista eikä työnantaja voi yksin sanella ehtoja.
Savolainen kiittelee Journalistiliiton hyvää valmistautumista haastaviin neuvotteluihin.
– Meillä on kokeneet juristit, jotka tekevät hyvät pohjatyöt, ja keskeiset luottamushenkilöt ovat mukana neuvotteluissa. Se on liiton vahvuus.
Lakiuudistukset heikentävät työntekijän asemaa
Samaan aikaan eduskunnassa etenee mittava lainsäädäntöpaketti, jolla hallitus haluaa sanojensa mukaan ”kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan”. Lähempi tarkastelu osoittaa, että uudistusten linja kulkee vääjäämättä kohti yksittäisen työntekijän aseman hapertumista.
– Käytännössä Elinkeinoelämän keskusliitto saa nyt kaiken, mitä se on pitkään toivonut. Työntekijöiden näkökulmasta kyse on lähinnä heikennyksistä, Savolainen arvioi.
Jo voimaan on astunut muun muassa muutos, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on. Tämä voi Savolaisen mukaan rapauttaa luottamushenkilöjärjestelmää. Lisäksi yt-neuvotteluaika on puolitettu kolmeen viikkoon.
– Lyhyt neuvotteluaika lisää paineita ja heikentää mahdollisuutta etsiä luovia vaihtoehtoja irtisanomisille.
Sovittelujärjestelmän muutokset sitovat valtakunnansovittelijan yleiseen linjaan, mikä kaventaa mahdollisuuksia joustaviin ratkaisuihin. Henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden lieventäminen taas merkitsee Savolaisen mukaan käytännössä irtisanomiskynnyksen madaltumista.
Lehdistön ja kustannustoimittajien neuvotteluissa tähän ei tosin suostuttu, vaan alalla vaaditaan edelleen asiallinen ja painava syy irtisanomiseen.
– Tällä tietoa ensi vuoden alussa laista poistuisi painavan syyn vaatimus. Kukaan ei tiedä, mitä se tulee jatkossa tarkoittamaan, mutta tavoitteena on, että työnantajan on jatkossa helpompi päästä eroon työntekijöistä. Lopullinen tulkinta jää oikeuskäytännön varaan, mikä tarkoittaa pitkää epävarmuuden aikaa työpaikoilla.
Uhkana pätkätöiden lisääntyminen
Erityisen huolissaan Savolainen on määräaikaisten työntekijöiden aseman heikkenemisestä. Lain muutos mahdollistaisi vuoden määräaikaisen sopimuksen solmimisen ilman perustetta.
– Media-alalla määräaikaisia työsuhteita käytetään jo nyt paljon. Jos keinotekoiset pätkäsopimukset yleistyvät, työntekijän mahdollisuudet asianmukaiseen ansiokehitykseen ja uran vakauteen heikkenevät entisestään.
Savolainen vertaa tilannetta sulavalla jäälautalla ajelehtivaan jääkarhuun.
– Vaikka iso osa muutoksista ei onneksi osu suoraan media-alaan, olemme osa laajempia työmarkkinoita. Jos työntekijöiden asemaa heikennetään yleisesti, se heijastuu väistämättä myös meille. ●