Vähemmän juttuja | Lööppi 4/2024
Uusi Juttu tähtää viidessä vuodessa 30 000 tilaajaan. Keinoja ovat kunnianhimoinen audiotekeminen ja kuratoitu sisältö.
Tammikuussa starttaava Uusi Juttu julistaa rakentavansa uudenlaista journalismia – mediaa, joka puhuu ihmiseltä ihmiselle. Tätä kirjoitettaessa julistus on houkutellut joukkorahoituskampanjan siivittämänä mukaan lähes 10 000 tilaajaa tai jäsentä, kuten heitä Uudessa Jutussa kutsutaan.
Uusi Juttu on mainokseton media, joten sen talous lepää tilausmaksujen varassa. Päätoimittaja Olli Seurin mukaan kannattavuuteen tarvitaan 15 000–20 000 jäsentä. Töitä on siis vielä tehtävä, vaikka yrityksen enemmistöomistaja, tanskalainen mediayhtiö Zetland, onkin varautunut lisäinvestointeihin.
Vuonna 2012 perustetulla Zetlandilla on nyt 40 000 tilaajaa ja 60 työntekijää, joista nelisenkymmentä toimituksessa. Se teki vuonna 2023 reilun 600 000 euron tuloksen noin 6,2 miljoonan euron liikevaihdolla.
Seuria työllistää tilaajamarkkinoinnin ohella juuri nyt työntekijöiden palkkaus. Rekrytointikampanja tuotti lähes 450 hakemusta, ja kun toimituksellisia työntekijöitä tulee olemaan 17–18, seulottavaa riittää.
– Määrässä näkyy media-alan tilanne. Myös hakijoiden laatu on hirveän hyvä. Ehkä me olemme jonkinnäköinen positiivinen merkki ja toivon pilkahdus alalla.
Toivoa herättävää journalismia
Uusi Juttu pyrkii erottautumaan jättämällä nopeudella ja määrällä kilpailun muille. Sisältöjä tuotetaan tietoisesti vähemmän, mutta niitä kuratoidaan ja taustoitetaan enemmän. Tavoitteena on vähentää uutistulvaa ja antaa lukijoille tunne siitä, että tarjolla on aidosti merkityksellistä sisältöä.
– Emme halua olla uutisautomaatti, vaan keskittyä ymmärtävään, uteliaaseen ja toivoa herättävään journalismiin.
Käytännössä vähemmän juttuja tarkoittaa yhtä uutiskoostetta, yhtä uutispodcastia sekä kahta syventävää juttua joka arkipäivä. Alustana toimii Uuden Jutun mobiilisovellus ja verkkosivusto.
– Syventävät jutut saattavat olla mitä tahansa uutisanalyysin ja featurejournalismin eri muotojen välillä, mutta ne voivat olla myös audiomuotoisia konseptoituja sisältöjä, Seuri kertoo.
Zetlandin sisällöistä kulutetaan audiomuodossa noin 75 prosenttia. Myös Uudessa Jutussa audiolla on iso rooli. Minimissään se tarkoittaa ääneen luettua juttua, mutta kunnianhimoisempiakin suunnitelmia on.
Seuri itse vertaa audiomuotoa dokumentaristiseen ja featurejournalismiin.
– Niissä on jotain sukulaissieluisuutta ainakin syventävän kerronnan ja kerronnan työkalujen näkökulmasta: rakenteen ja kertojan äänen merkitys, erilaisten jaksojen tai kohtauksien kuljettaminen, dramaturginen ajattelu.
Korva herkkänä tilaajille
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Uudella Jutulla on viiden vuoden päästä 30 000 tilaajaa. Kasvua saatetaan hakea Tanskan mallin mukaan muun muassa tutkivasta journalismista. Toinen vaihtoehto voisivat olla kunnianhimoiset audiosarjat.
– Ulkomaanjournalismissa emme perinteisessä mielessä ala kilpailla, mutta sekin voi olla yksi kasvusuunta.
Lisäksi Uusi Juttu aikoo kysyä säännöllisesti tilaajilta, mitä he toivovat ja pitävät arvossa.
– Zetlandille jäsenet olivat kysyttäessä sanoneet, että he haluavat vielä vähemmän mutta vielä parempia juttuja. Semmoiselle pitää olla herkkänä, Seuri sanoo. ●