Säännöt

(Yhdistysrekisteri vahvistanut säännöt 19.5.2022.)

I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 §
Yhdistyksen nimi on Helsingin Seudun Journalistit – Helsingforsregionens Journalister ry
2. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
3. Yhdistys on Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry:n jäsenyhdistys.

2 §
1. Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingistä ja sen ympäristöstä olevien yhdistyksen jäsenten ammatillisena yhdyssiteenä toimiminen
a) valvoa jäsentensä palkkausta ja muita työehtoja sekä sosiaalisia ja ammattiin liittyviä yhteisiä etuja,
b) tehdä esityksiä jäsentensä työehdoista ja edustaa jäseniään työmarkkinoilla Suomen Journalistiliiton tekemien sopimusten perusteella ja sen antamien ohjeiden mukaisesti,
c) mahdollisuuksien mukaan tukea vaikeuksiin joutuneita jäseniään,
d) parantaa ammattikunnan yhteiskunnallista asemaa ja kohottaa sen ammatillista tasoa,
e) edistää jäsenkuntansa keskuudessa hyvää yhteishenkeä,
f) toimia hyvän ammattietiikan edistämiseksi,
g) edistää journalistien kansainvälistä yhteistoimintaa sekä
h) erityisesti vaalia sananvapauden loukkaamattomuutta.

2. Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys voi
a) perustaa rahastoja ja tukielimiä,
b) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
c) järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia,
d) järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia,
e) harjoittaa julkaisutoimintaa,
f) harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä
g) hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja.

3. Yhdistys voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
4. Yhdistys voi liittyä jäseneksi Suomen Journalistiliiton hyväksymiin järjestöihin.

II Yhdistyksen jäsenet

3 §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:
1. Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä Suomessa toimivassa tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutis- tai kuvatoimistossa tai muussa viestintä- tai kustannusalan yrityksessä.
2. Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta tai viestinnällisestä työstä.
3. Freelancer, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta tai viestinnällisestä työstä.
4. Suomen Journalistiliiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
5. Alan opettaja tai tutkija.
6. Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä alan ammattiin opiskeleva henkilö.
7. Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen.

4 §
1. Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaisevan päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
2. Mikäli jäsenedellytykset ovat 3 §:n ja 4 § 1 kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 §
1. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

6 §
1. Yhdistyksen jäsenen on kuuluttava Suomen Journalistiliittoon henkilöjäsenenä.

III Jäsenen eroaminen ja erottaminen

7 §
1. Yhdistyksestä eroamisesta on jäsenen ilmoitettava, ellei eroaminen aiheudu siirtymisestä toiseen Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistykseen, kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
2. Yhdistyksen jäsen, jonka jäsenyys Suomen Journalistiliitossa lakkaa, katsotaan eronneeksi myös yhdistyksestä.

8 §
1. Jäsen, joka päästäkseen yhdistyksen jäseneksi on antanut itsestään vääriä tietoja, toimii vastoin yhdistyksen tai Suomen Journalistiliiton tarkoitusperiä, rikkoo sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta yhdistyksen ja liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä tai esiintyy ammatin arvoa alentavasti, voidaan yksityisen tai julkisen varoituksen jälkeen tai varoituksetta
a) erottaa yhdistyksestä määräajaksi,
b) erottaa yhdistyksestä ainaiseksi.

9 §
1. Jäsenen varoittamisesta tai erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.
2. Lukuun ottamatta jäsenmaksun laiminlyöntejä varoittamis- tai erottamispäätöstä ei saa tehdä ennen kuin jäsenelle on annettu mahdollisuus kirjallisen selvityksen jättämiseen määräajassa.
3. Erottamispäätöksestä, jonka katsotaan tulleen erotetun jäsenen tietoon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä kun tieto päätöksestä on hänelle kirjattuna postitettu, voi jäsen valittaa viidentoista (15) päivän kuluessa yhdistyksen hallitukselle osoitetulla kirjeellä yhdistyksen kokoukseen, joka päättää asiasta.

10 §
1. Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksun maksamisen yli kuuden kuukauden ajalta, katsotaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä erotetuksi.

11 §
1. Erottamispäätös tulee voimaan, kun Suomen Journalistiliitto on sen vahvistanut.

12 §
1. Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen maksamaan erääntyneet tai määräaikaan sidotut maksut.
2. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin.

IV Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

13 §
1. Jäsenen katsotaan yhdistykseen liittyessään sitoutuneen noudattamaan näitä ja Suomen Journalistiliiton sääntöjä sekä liiton ja yhdistyksen johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista.

14 §
1. Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun.
2. Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksun maksamisen määräaikana, on velvollinen maksamaan yhdistyksen kokouksen määräämän viivästymissakon.

15 §
1. Jäsen on velvollinen vaadittaessa antamaan yhdistyksen hallitukselle luottamuksellisia tietoja palkkauksestaan ja työehdoistaan sekä tarvittavat henkilötiedot.
2. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle, jos työnantaja ei työsuhteessa noudata lain tai sopimusten määräyksiä.
3. Jäsenellä ei ole oikeutta siirtyä sellaisen työnantajan palvelukseen, jonka Suomen Journalistiliitto on asettanut hakukieltoon tai saartoon.
4. Työriidan syntyessä Suomen Journalistiliiton ja työnantajan tai työnantajain yhteenliittymän välillä jäsenen on ehdottomasti noudatettava liiton ja yhdistyksen antamia ohjeita ja määräyksiä.

16 §
1. Jäsen, jonka jäsenyysedellytykset ovat lakanneet tai muuttuneet, on velvollinen ilmoittamaan siitä yhdistyksen hallitukselle.

17 §
1. Jäsenellä on oikeus saada Suomen Journalistiliiton ja yhdistyksen tukea kaikissa palkka-, työehto- ja työsuhdeasioissa.

18 §
1. Jäsenellä on oikeus saada Suomen Journalistiliiton jäsenkortti.

V Yhdistyksen kokoukset

19 §
1. Yhdistyksen kokouksella on ylin päätäntävalta yhdistyksen asioissa.

20 §
1. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.
2. Yhdistyksen kokouksia voidaan pitää lisäksi hallituksen harkinnan mukaan.
3. Yhdistyksen kokous on hallituksen kutsuttava koolle kahden (2) viikon kuluessa siitä kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen koko jäsenluvusta sitä esittämänsä asian käsittelemiseksi hallitukselta kirjallisesti vaatii.
4. Vuosikokoukseen tai muuhun yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua yhdistyksen hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteydellä tai muulla teknisellä apuvälineellä kokouksen aikana.

21 §
1. Hallituksella ja yhdistyksen jäsenellä sekä Suomen Journalistiliiton sääntöjen mukaisella osastolla, jonka kotipaikka on yhdistyksen toimialueella, on oikeus tehdä esityksiä vuosikokoukselle.
2. Jäsenen tai osaston on jätettävä vuosikokoukseen tulevat esityksensä kirjallisena hallitukselle vuosikokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä.

22 §
1. Hallituksen on toimitettava kutsu yhdistyksen kokoukseen jäsenille joko kirjeitse, sähköpostitse tai ilmoittamalla vuosikokouksen määräämissä lehdissä.
2. Vuosikokous on kutsuttava koolle viimeistään kaksi viikkoa ja muut kokoukset viimeistään viisi päivää ennen kokousta.

23 §
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
b) valitaan kokoukselle yksi tai kaksi puheenjohtajaa ja muut tarpeelliset toimihenkilöt
c) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
d) esitetään hallituksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta
e) esitetään tilit edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien lausunto
f) vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
g) vahvistetaan toimintasuunnitelma
e) vahvistetaan talousarvio ja määrätään jäsenmaksun suuruus sekä viivästymissakon suuruus
h) valitaan hallituksen puheenjohtaja (joka toinen vuosi)
i) valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi
j) valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö.
k) määritellään miten/missä yhdistyksen kokouskutsut julkaistaan ja
l) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

24 §
1. Yhdistyksen kokous valitsee yhdistyksen edustajat Suomen Journalistiliiton valtuustoon yhdistyksen toimialalla toimivien osastojen yleisten kokousten tai yksittäisten jäsenten asettamista ehdokkaista. Ehdokkaat on asetettava viimeistään kymmenen (10) päivää ennen yhdistyksen kokousta.
2. Yhdistyksen edustajaksi valtuustoon voidaan valita yhdistyksen jäsen Suomen Journalistiliiton säännöissä määrätyin rajoituksin.
3. Valtuustoryhmän jäädessä vajaaksi mahdollisen täydennysvaalin suorittaa hallitus.

25 §
1. Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen vuosikokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka erityisen ansioituneesti on toiminut yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.
2. Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös ammatissa erityisesti ansioitunut henkilö.

26 §
1. Suomen Journalistiliiton edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.

VI Yhdistyksen hallitus

27 §
1. Yhdistyksen hallitukseen, jonka vuosikokous yhdistyksen jäsenten keskuudesta valitsee, kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kaksitoista (12) ja enintään neljätoista (14) muuta jäsentä. Hallitusta voidaan tarvittaessa kesken toimikausien täydentää vuosikokouksessa tai muussa pykälän 22 mukaisesti koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa.
Eläkkeelle siirtynyt jäsen ei ole vaalikelpoinen hallitukseen.
2. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Vuosittain erovuorossa on vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä.

28 §
1. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
2. Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen virkailijat.
3. Hallitus voi asettaa tarpeellisiksi katsomiaan valmistelu- ja toimielimiä.

29 §
1. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta.
2. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja seitsemän (7) muun jäsenen ollessa läsnä.

30 §
1. Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa näiden ja Suomen Journalistiliiton sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten ja liiton antamien ohjeiden mukaisesti yhdistyksen tarkoitusperien saavuttamiseksi.
2. Hallitus hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja haltuunsa uskottuja varoja, valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee kokousten päätökset, pitää jäsenluetteloa, edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta.
3. Hallituksen on valvottava, että jäsenet noudattavat yhdistyksen ja Suomen Journalistiliiton sääntöjä ja päätöksiä.

31 §
1. Yhdistyksen esitykset ja lausunnot Suomen Journalistiliitolle laatii yhdistyksen kokouksen tarvittaessa antamien ohjeiden mukaan yhdistyksen hallitus.

VII Äänestykset

32 §
1. Yhdistyksen kokouksessa on äänestys toimitettava umpilipuin, jos joku läsnä olevista jäsenistä sitä vaatii. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella yksi ääni.
2. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

33 §
1. Äänten mennessä tasan ratkaisee lippuäänestyksessä ja vaalissa arpa, muulloin puheenjohtajan kanta.

VIII Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

34 §
1. Yhdistyksen nimen kirjoittavat joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen siihen valtuuttaman toimihenkilön kanssa, aina kaksi yhdessä.

IX Vuosikertomus ja tilit

35 §
1. Yhdistyksen vuosikertomus laaditaan ja tilit päätetään kalenterivuosittain.

36 §
1. Hallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta.
2. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa tileistä hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

X Sääntöjen muuttaminen

37 §
1. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos vähintään kaksi kolmannesta (2/3) kokouksessa läsnä olevista päätösvaltaisista yhdistyksen jäsenistä muutosta kannattaa ja jos Suomen Journalistiliitto muutokset hyväksyy.
2. Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoikeutta eikä saavutettua vaalikelpoisuutta.

XI Yhdistyksen purkautuminen

38 §
1. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä äänestämällä umpilipuin kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.
2. Yhdistys purkautuu, jos kummassakin kokouksessa on purkamista kannattanut vähintään kaksi kolmannesta (2/3) läsnä olevista päätösvaltaisista yhdistyksen jäsenistä.

39 §
1. Yhdistyksen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi on sen jäljelle jääneet varat luovutettava Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry:lle käytettäväksi liiton päämääriä edistäviin tarkoituksiin.

Hyväksytty HSJ:n vuosikokouksessa 23.3.2022

1. Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti vuosikokouksen puheenjohtajalta. Päätöstä tai työjärjestystä koskeva puheenvuoropyyntö voidaan esittää myös suullisesti.
2. Puheenvuorot käytetään puhujakorokkeelta. Lyhyet kannatuspuheenvuorot voi kokouksen puheenjohtaja sallia pidettäväksi salista.
3. Kaikki muutos-, lisäys-, poisto- ja päätösesitykset on jätettävä kirjallisesti.
4. Äänestykset tapahtuvat kättennostoäänestyksinä ellei joku äänioikeutettu vaadi lippuäänestystä. Henkilövaalit suoritetaan umpilipuin.
5. Vuosikokouksen puheenjohtaja voi rajoittaa puheenvuorojen määrän tai pituuden tai molemmat.
6. Vuosikokous voi tehdä näitä vuosikokousohjeita täydentäviä päätöksiä.

Vaaliohjesääntö

I Äänivaltaisuus
1. Yhdistyksen kokouksessa on oltava käytettävissä ajan tasalla oleva yhdistyksen jäsenluettelo, jonka yhdistyksen hallitus on tarkistanut niin, että eronneet ja erotetut jäsenet on poistettu.
2. Jos kokouksessa on etäosallistujia, kokous hyväksyy erikseen äänestys- ja vaalijärjestyksen, jossa annetaan tarkemmat määräykset etäosallistujien äänioikeuden käyttämisestä kokouksessa.

II Vaalitulos
1. Vaalin jälkeen vaalilautakunnan puheenjohtaja esittelee vaalin tuloksen, joka tulee kokouksen päätökseksi.
2. Vaalilautakunnan on jätettävä kokouksen pöytäkirjaan kaikki täytetyt vaaliliput, kirjallinen selvitys vaalituloksesta ja sen laskennasta niin täydellisenä, että vaali voidaan jälkikäteen vaadittaessa tarkistaa.

III Muita määräyksiä
1. Vaalissa saa äänestää vain sellaisia ehdokkaita, joiden ehdokkuus on kokouksessa ilmoitettu. Kannatusta ei tarvita. Mikäli vaalilipuissa esiintyy muita nimiä, on vaalilippu hylättävä.

(lopussa on linkki asiakirjaan, missä vanha ja uusi ohjesääntö ovat rinnan)

I YLEISTÄ

1.1 Yhdistyksen hallinnossa varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen sekä yhdistyksen sääntöjen lisäksi tämän talousohjesäännön määräyksiä.

1.2 Tämä talousohjesääntö on käytännön taloudenhoidon ohje ja hallintoelinten talousasioihin liittyvän päätöksenteon perusta. Ohjesäännön ylläpitovastuu on hallituksella.

II HALLINTOELINTEN JA TOIMIHENKILÖIDEN VASTUU

2.1 Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään ja ratkaistaan kaikki tärkeimmät yhdistystä koskevat kysymykset ja asiat, jotka sääntöjen mukaan eivät kuulu yhdistyksen hallituksen ratkaistaviksi.

Vuosikokous vahvistaa talousarvion, päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä. Vuosikokous päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, kiinnittämisestä tai myymisestä.

Vuosikokous päättää puheenjohtajien palkkioista, kokouspalkkioista ja puheenjohtajan kulukorvauksesta.

Vuosikokous vahvistaa talousohjesäännön.

2.2 Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen hallituksella on päätösvalta kaikissa niissä asioissa, joita sääntöjen mukaan ei ole määrätty yksinomaan vuosikokouksen päätettäväksi.

Yhdistyksen hallintoa ja taloutta johtaa ja valvoo hallitus yhdistyksen sääntöjen ja vuosikokouksen tekemien päätösten mukaan.

Hallitus valmistelee vuosikokouksessa käsiteltävät talousasiat ja panee ne täytäntöön. Se huolehtii, että yhdistyksen varat säilytetään huolellisesti ja sijoitetaan edullisesti ja että muu omaisuus hoidetaan hyvin sekä esittää vuosikokoukselle toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kuluneelta toimikaudelta.

Hallitus päättää irtaimen omaisuuden, osakkeiden, osuuksien ja arvopapereiden merkinnöistä, ostoista ja myynnistä.

Hallitus päättää lainanotosta ja tarvittavien vakuuksien hankkimisesta. Hallitus ottaa ja erottaa toimihenkilöt ja päättää näiden palkka- ja työehdoista.

Yhdistyksen hallitus päättää vuosittain SJL:n osastopalautusten jakamisesta yhdistyksen toimitusosastoille sekä mahdolliset muiden jäsenryhmien avustukset.

Yhdistyksen sääntöjen 2 § mukaisesti hallitus voi niin harkitessaan myöntää hakemuksesta avustuksen sairauden, työtaistelun tai muun painavan syyn vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle jäsenelleen.

2.3 Työ- ja talousvaliokunta

Hallitus nimeää työ- ja talousvaliokunnan, johon kuuluvat jäsenenä puheenjohtaja ja hallituksen nimeämät henkilöt. Valiokunnan sihteerinä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja tai muu hallituksen nimeämä työntekijä, jonka tehtävänkuva sisältää talousasiat.

Työ- ja talousvaliokunnan tehtävänä on yhdistyksen taloudenhoidon kehittäminen ja seuranta. Valiokunta valmistelee talousarvioesityksen yhdessä toiminnanjohtajan ja hallintopäällikön kanssa sekä tekee hallitukselle esityksiä irtaimen omaisuuden – osakkeiden, osuuksien ja arvopapereiden – merkinnöistä, ostoista ja myynneistä.

2.4 Puheenjohtaja

Yhdistyksen puheenjohtaja vastaa yhdistyksen yleisjohdosta: valvoo että yhdistyksen hallintoelinten päätöksiä noudatetaan sekä johtaa ja valvoo muun muassa yhdistyksen taloudenhoitoa.

2.5 Toiminnanjohtaja ja hallintopäällikkö

Toiminnanjohtaja ja hallintopäällikkö vastaavat toimenkuviensa mukaisesti taloudenhoidon kaikkien tehtävien ja taloustoimintojen tarkoituksenmukaisesta suorittamisesta ja seuraavat, että yhdistyksen tehtävien hoidossa noudatetaan taloudellisuutta ja vahvistettua talousarviota.

Toiminnanjohtaja ja hallintopäällikkö vastaavat taloudenhoidon lyhyen ja pitkän tähtäyksen suunnittelun valmistelusta, talousarvioesityksen laadinnasta ja toteutuksen seurannasta yhdessä työ- ja talousvaliokunnan ja hallituksen kanssa.

Toiminnanjohtaja ja/tai hallintopäällikkö vastaavat talousasioiden koordinoinnista, suunnittelusta ja seurannasta sekä raportoinnista yhdistyksen puheenjohtajalle ja hallintoelimille sekä seuraavat budjetin toteutumista. Toimistotarvike-, kone- ja kalustohankinnat tehdään budjetin puitteissa.

III RAHAVAROJEN JA MUUN OMAISUUDEN HOITO

3.1 Yhdistyksen rahavarat säilytetään pankeissa. Tilien avaamisesta ja lopettamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Tilien käyttöoikeus on vain hallituksen hyväksymillä henkilöillä.
Omaisuus vakuutetaan riittävästä arvosta.

3.2 Hallitus hyväksyy laskujen ja tositteiden hyväksymisjärjestelmän sekä vahvistaa toiminnanjohtajalle ja muille toimihenkilöille annettavat taloudelliset valtuudet.

3.3 Valvontatarkastus

Valvontatarkastuksen hoitaa tilintarkastaja.  Tilintarkastajien käytettäväksi on annettava kaikki se aineisto, jonka he katsovat tarvitsevansa tarkastuksessa ja jolla on merkitystä arvioitaessa yhdistyksen toimintaa ja taloutta.

IV LASKUJEN HYVÄKSYMINEN JA MAKSAMINEN

Hallitus päättää työntekijöiden toimenkuvista. Toimenkuvissa määritellään jokapäiväisten taloustehtävien hoitaminen ja valtuudet.

4.1 Hallintopäällikkö huolehtii laskujen maksamisesta tarkistettuaan, että ne ovat sovitun mukaisia. Tarvittaessa toiminnanjohtaja maksaa laskun.

4.2 Matkakulujen korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Kulut korvataan pääasiassa julkisen kulkuneuvon taksan mukaan. Taksikuluja korvataan vain poikkeustapauksissa. Kilometrikorvauksen määränä käytetään Journalistiliiton vuosittain määrittelemää taksaa.

4.3 Sekä puheenjohtaja että toiminnanjohtaja hyväksyvät laskut sähköisessä kirjanpitojärjestelmässä.

V SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yhdistyksen toimintamahdollisuudet, taloudellinen asema, vakavaraisuus ja maksuvalmius.
Työ- ja talousvaliokunta valmistelee hallitukselle esityksen yhdistyksen sijoitusstrategiaksi. Vuosikokous vahvistaa sijoitusstrategian hallituksen esityksestä.

5.1 Sijoitusten laadulliset perusteet

Sijoituskohteen tulee olla yleisesti hyväksytty. Yhdistys ei hanki sijoituksia keinottelutarkoituksessa.
Sijoituslajeja tulee olla useita riskien vähentämiseksi. Sijoitusten on oltava sopusoinnussa yhdistyksen taloudellisen kantokyvyn kanssa.
Sijoituskohteen tulee olla laadultaan ja kooltaan sellainen, että se on kohtuullisessa ajassa myytävissä.

5.2 Sijoituskohteet

Varsinaisina sijoituskohteina voivat olla kiinteistöt, huoneistot sekä arvopaperit.

5.3 Päätöksenteko sijoitustoiminnassa

Kiinteän omaisuuden ostosta, myymisestä sekä kiinnittämisestä päättää vuosikokous.
Irtaimen omaisuuden – osakkeiden, osuuksien ja arvopapereiden – merkinnöistä, ostoista, myynneistä ja panttauksista päättää hallitus, joka voi halutessaan ohjeistaa ja ulkoistaa sijoitusomaisuuden hoidon.
Hallitus voi antaa toiminnanjohtajalle ja/tai hallintopäällikölle valtuuden sopia sijoitusten myyntitoimeksiannosta silloin, kun yhdistys tarvitsee käyttövaroja toimintaansa sekä taloudellisten vastuidensa täyttämistä varten.
Toimeksiannon tekevä toimihenkilö ilmoittaa sijoitusten realisoinnin tarpeesta ja myyntitoimeksiannosta puheenjohtajistolle ja hallitukselle etukäteen.

VI KIRJANPITO

Yhdistys hoitaa ja järjestää kirjanpitonsa siten, kuin kirjanpitolaissa ja -asetuksessa on säädetty.

VII TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistys luovuttaa tilit vuosittain tilintarkastajille kuukausi ennen vuosikokousta.
Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen sääntömääräistä vuosikokousta.
Vuosikokous vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä.

Vertailu_vanha ohjesääntö 2001 vrt uusi talousohjesääntöesitys

Tämä ohjesääntö määrittelee periaatteet ja menettelytavat, joiden mukaisesti Helsingin Seudun Journalistit ry jakaa apurahoja.

1. Helsingin Seudun Journalistit voi myöntää jäsenilleen hakemuksesta apurahoja
– omaa ammattialaa sivuaviin opintoihin ja
– yleissivistävään itsensä kehittämiseen.

2. Yhdistyksen hallitus päättää talousarviokäsittelyn yhteydessä vuosittain, jakaako se seuraavana vuonna apurahoja ja paljonko apurahoihin budjetoidaan.

3. Yhdistys voi jakaa apurahoja budjetoitua suuremman määrän, jos edellisenä vuonna myönnetyistä apurahoista jää käyttämätöntä osuutta. Ylimääräisenä rahoituksena voi käyttää vain edeltävänä kalenterivuonna myönnettyjen apurahojen käyttämättä jääneitä osuuksia.
Osa budjetoidusta apurahamäärästä voidaan jättää myös jakamatta.

4. Apurahahoitokunta koostuu HSJ:n hallituksen jäsenistä ja sen kokoonpano päätetään vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Hoitokuntaan nimetään vähintään 5 jäsentä. Hallitus nimeää hoitokunnalle sihteerin.

5. Hoitokunta tekee ehdotuksen apurahojen saajista. Apurahat vahvistaa yhdistyksen hallitus.

6. Apurahojen myöntämisestä säädetään lisäksi:
a) Apurahojen hakuajoista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen hallituksen päättämällä tavalla.
b) HSJ:n verkkosivuilla on hakuohjeet ja tiedot siitä, minkälaisiin tarkoituksiin voi hakea apurahaa ja mihin apurahoja ei myönnetä.
c) Aiemmin HSJ:lta apurahan saaneelle ei myönnetä uutta apurahaa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut edellisen myöntämisestä. Hoitokunta voi määrittää summan, jota pienempi apuraha ei aiheuta karenssia.
d) Apurahan käytöstä on toimitettava hoitokunnalle kuitit ja selvitys toteutuneista kustannuksista kahden kuukauden kuluessa stipendin käytöstä. Apuraha on käytettävä vuoden kuluessa sen myöntämisestä.
e) Erittäin pakottavasta syystä hoitokunta voi jatkaa hakemuksesta käyttöaikaa. Käyttöaikaa voi saada korkeintaan vuoden lisää.
f) Ellei nostettua apurahaa ole käytetty haettuun tarkoitukseen, HSJ perii maksetun summan takaisin.