Toimittajamatkalla Euroopan parlamentissa

Vieraillessamme Brysselissä lämmin kevät steppaa muutaman arvaamattoman askeleen takapakin. Toimittajamatkalla seurataan uutisia kotoa ja maailmalta: keskiviikkona trendaa Hormuzinsalmi, torstaina Päivi Räsänen.

Koolla on parlamentin kaksipäiväinen minitäysistunto. Hashtag: EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus, palauttamislainsäädäntö, tekoälysäädösten yksinkertaistaminen, EU:n energiaturvallisuus ja omavaraisuus.

Tapaamme matkallamme yksitoista suomalaista eurokansanedustajaa. Paneeleissa mepit pitchaavat omat kantansa heille keskeisimmistä aiheista ja toimittajat saavat kysyä vapaasti.

Katri Kulmuni (Renew) pitää todennäköisenä kauppasopimuksen etenemistä. Parlamentti äänestää kannan puolesta, joka asettaa joitakin ehtoja tullietuuksien hyväksymiselle. Laista neuvotellaan seuraavaksi neuvoston edustajien kanssa.

Anna-Maja Henriksson (Renew) nostaa esiin istunnon alla kuohuttaneen deepfake-pornon, jota käsitellään tekoälysäädösten yksinkertaistamisen eli Digital Omnibus -paketin yhteydessä. Parlamentti äänestää deepfake-alastonkuvat kieltävän paketin puolesta hyvin yksimielisesti.

Meppien välillä syntyy enemmän sanailua palautuslainsäädäntöpaketista. Li Andersson (GUE/NGL) moittii lain kohtelevan EU-maihin lukuisista syistä saapuvia ihmisiä kuin rikollisia. Laki mahdollistaa myös alaikäisten ihmisten siirtämisen EU:n ulkopuolisiin keskuksiin. Suomalaisten meppien äänet hajoavat eivätkä kaikki ole päätöksestä äänestämässä. Lakialoite kuitenkin etenee tunnusteluihin neuvoston kanssa.

Yksi matkamme mielenkiintoisimmista anneista on poliittisten ryhmien välinen dynamiikka, josta kuulemme erilaisia arvioita, erityisesti huolta ryhmien oikeasta ja vasemmasta laidasta. Meppipaneeleissa saamme makua ryhmien välisestä yhteistyötä. Poliittisten ryhmien vaikutus parlamentin päätöksentekoon on suuri.

• Täysistuntojen äänestystulokset ovat kenen tahansa tarkasteltavissa EU-parlamentin sivuilla.

Matka antaa mahdollisuuden keskustella myös median tilasta. Digiomavaraisuuteen on vihdoin herätty myös Euroopassa.

Tapaamme EU:n digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamispaketissa pääneuvottelijana toimivan Aura Sallan. Digital Omnibus -paketin on tarkoitus keventää nykyistä digisääntelyä ja vähentää pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa. Sallan mukaan nykyinen sääntely estää eurooppalaisten yritysten kasvun. Hän moittii datasiirtosopimusta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on vanhentuneeksi ja puhuu tärkeitä tietoja sisältävän datan uudelleen profiloinnin puolesta.

Parlamentin enemmistö äänestää esityksen puolesta, siitäkin huolimatta, että komission esityksen on varoitettu edistävän suurteknologiayhtiöiden intressejä yksilön digitaalisten oikeuksien kustannuksella.

• Parlamentin tiedote tekoälysäädöksestä ja lisätietoa digital omnibus -aloitteesta.

Vierailemme EU-komissiossa ja tapaamme Suomen EU-komissaari Henna Virkkusen. Hänkin nostaa esiin digitaalisen suvereniteetin ajamisen tärkeyden, Euroopan puolustusyhteistyön ohella.

Marraskuussa komissaari Virkkunen esitteli komission aloitteen eurooppalaisesta demokratian kilvestä. Eurooppalaisia demokratioita on tarkoitus suojella disinformaatiota ja ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä torjumalla, demokraattisia instituutioita, vaaleja ja vapaata mediaa vahvistamalla sekä kansalaisten osallisuutta ja yhteiskunnan resilienssiä tukemalla. Suomalaisen median kannalta aloitteessa kiinnostaa erityisesti median tukeminen.

Suomalaiset mepit tunnistavat median tärkeyden myös huoltovarmuustekijänä. STT:n ja Ylen leikkaukset huolestuttavat heitä. Suomalaisen median rivien harveneminen Brysselissä ja Euroopassa ylipäätään tuntuu myös harmittavan meppejä. Säästöjen seurauksena STT luopuu kirjeenvaihtajansa asemapaikasta Brysselistä.

Toimittajien määrä on kutistunut kolmanneksella 2010-luvulta tähän päivään. Jyrkkä väheneminen näyttää osin yllättävän kuulijat. Anna-Maija Henriksson kokee journalistien määrän tippumisen vaikuttavan suoraan journalismin laatuun.

Printtimediaa kurittaa niin mainosmarkkinoiden muutos kuin materiaali-, paino- ja postituskulujen kasvu. Suomalaisen median monimuotoisuutta syö myös omistajuuden keskittyminen pienillä markkinoilla. Eero Heinäluoma (S&D) toteaa medioiden välisen kilpailun hiekoittavan koko kentän toimintaedellytyksiä. Yhtenäistä intressiä tarvitaan myös Journalistiliiton tavoitteleman mediatuen saamiseksi.

Komissaari Henna Virkkunen jakaa huolen vapaan tiedonvälityksen tilasta, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa. Hän toteaa, että mediatuki on mukana tulevassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Median rahoitus on sijoitettu osaksi uutta AgoraEU-ohjelmaa. EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (2028–2034) neuvotellaan tällä hetkellä parlamentin ja neuvoston välillä.

Kansainvälisten alustojen ylivallan suitsimiseen moni mepeistä mainitsee ratkaisuna digiveron, jolla vähennettäisiin riippuvuutta unionin ulkopuolisista teknologiayrityksistä.

Keskustelemme myös tekoälyn aiheuttamasta problematiikasta tekijänoikeuksille. Merja Kyllönen (GUE/NGL) nostaa datatilin idean: miksei journalisteille ja luovan työn tekijöille saada tekijänoikeusrekisteriä, joka auttaisi työn tulouttamisessa tekoälyn aikakaudella?

• Tutustu tarkemmin AgoraEU-ohjelman ”lainsäädäntöjunaan” eli etenemiseen.

Keskusteluun nousee myös EU:n viestintäkulttuurin avoimuus. Journalistien ja tutkijoiden työtä vaikeuttavista tiedonsaantiongelmista erityisesti komission osalta keskusteltiin helmikuussa Journalistiliiton koulutuksessa.

Tapaamamme mepit suhtautuivat huoleen vakavasti. Mepit kehottavat journalisteja olemaan yhteydessä heihin, mikäli he kokevat, että komission tai muun elimen toiminnasta on vaikea saada tietoa.

Sirpa Pietikäinen (EPP) herättää keskustelua tiedonkulkun parantamisesta. Hän huomauttaa, että parlamentin jäsenten on mahdollista jättää komissiolle myös kirjallisia kysymyksiä. Ville Niinistö (Greens/EFA) toteaa, että parlamentin komissiota valvova rooli kantaa aina EU-tuomioistuimeen asti. Komission on toimittava unionin oikeuden hengen mukaisesti ja noudatettava velvollisuuksiaan. Avoimuuden paras turva on viime kädessä toimiva lainsäädäntö, toteaa Li Andersson.

Suomalaisten meppien lisäksi tapaamme myös virolaisen Urmas Paetin (Renew), jonka kanssa keskustelemme EU:n geopoliittisesta yhteystyöstä arktisilla alueilla – myös Venäjän vaikuttamistyöstä sekä drooneista, jotka ovat loukanneet Viron maaperää. Lisäksi saamme tietoiskut EU:n disinformaation vastaisesta työstä sekä monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) edistymisestä. Kirjeenvaihtajan työstä EU:ssa pääsemme kysymään Kauppalehden Kreeta Karvalalta, joka toimii myös Nato-kirjeenvaihtajana.

Matka syventää käsitystämme EU:n toimintamekanismeista ja päätöksenteosta. Saamme tietoa niin komission, parlamentin ja neuvoston rooleista kuin puolueiden, virkamiesten ja edustojen vaikuttamismahdollisuuksista. Vaikka osa EU-jargonista livahtaa karkuun korvasta, saamme väyliä seurata päätöksentekoprosessia ja ymmärrämme etsiä tietoa muun muassa siitä, ketkä toimivat parlamentissa erinäisten asioiden esittelijänä. Nohevalle jää tapaamisista käteen myös tukku kontakteja. Lisääntyneen tiedon myötä EU-aiheisiin on helpompi tarttua niin journalistisessa työssä kuin lukijana.

Kiitämme Euroopan parlamentin Suomen-toimistoa matkan järjestelyistä!

• EU-parlamentin Suomen-toimisto tiedottaa järjestämistään toimittajamatkoista säännöllisesti.
• Meppejä voi tavata myös parlamentin etäkahveilla.
• EU-parlamentin sivuilla on mahdollista seurata istuntoja ja kokouksia suorana ja tallenteina.
• Työnantajalta matkaa varten voi anoa toimituksellisen henkilöstön TAKO-päiviä. Journalistiliitto on neuvotellut kahdesta koulutuspäivästä lehdistön työehtosopimukseen. Suosituksesta löytyy tietoa Journalistiliiton sivuilta.