Vahvista ammattitaitoasi, verkotu ja vaikuta!

Helsingin Seudun Journalistit and Merkki｜museo

15 tuntia sitten

🗨 Nuoret kysyvät – päätoimittajat vastaavat!

Suomalaisella mediakentällä tapahtuu. Mitä sinä tahdot tietää alan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta, työskentelystä ja käytännöistä, teemoista ja työllisyydestä?

Keskustelemassa ovat kolmen erilaisen median päätoimittajat Matti Kalliokoski (Suomen Kuvalehti), Johanna Lahti (Ilta-Sanomat) ja Olli Seuri (Uusi Juttu).

Illan hostina ja haastattelijana toimii toimittaja Sonja Saarinen (Iltalehti). Sonja on yksi kyselytunnin järjestävän HSJ:n nuorisolaisklubin vetäjistä.

👉 Kyselytunti päätoimittajille
torstaina 8.10. Merkki - median museo ja arkisto (Ludviginkatu 2-4, Helsinki)
Ovet kello 17.30, keskustelu alkaa 18
Ilta päättyy 19.30

Tapahtuma on tarkoitettu nuorille Suomen Journalistiliiton jäsenille, media-alalla työskenteleville nuorille ja alan opiskelijoille. Kutsu mukaan kaverisi! Tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa.

Vapaa pääsy – varaa paikkasi, linkki kommenteissa. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Helsingin Seudun Journalistit

2 päivää sitten

Helsingin Seudun Journalistit ry:n kannanotto 1.10.2026

STT:n alasajo voidaan estää – suomalainen riippumaton media tarvitsee rahallista tukea

Suomen Tietotoimisto (STT) tiedotti keskiviikkona 30. syyskuuta uutistoimintansa ja kuvapalvelu Lehtikuvan todennäköisestä alasajosta.

Helsingin Seudun Journalistit vetoaa pääministeri Petteri Orpoon, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteeseen, työministeri Matias Marttiseen ja Suomen nykyiseen ja tulevaan hallitukseen mediatuen valmistelemiseksi ja STT:n sekä suomalaisen riippumattoman tiedonvälityksen pelastamiseksi.

Suomella ei ole varaa menettää valtakunnallista uutistoimistoa ja maan tutkitusti luotetuinta mediaa. (Uutismedioiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimus).

Kansalaisten luottamus mediaan rakennetaan joka päivä uudelleen. Se ei koskaan perustu vain yrityksen pitkän historian varaan. STT:n luotettavuus on määrätietoisen työn tulosta.

Uutistoimiston palvelu perustuu nopeaan, puolueettomaan, valtakunnalliseen tiedonvälitykseen, johon kuuluu olennaisena osana hyviin journalistisiin periaatteisiin sitoutuminen ja tiedon tarkistaminen. Tällainen palvelu on nykyisen hybridivaikuttamisen ja disinformaation aikoina kriittisen tärkeää. STT:n toimitusprosessit ovat pitkän ajan kuluessa hioutuneita, mutta toimitustyötä ja työkaluja kehitetään jatkuvasti nykyajan haasteisiin vastaavaksi.

Monet mediat ovat riippuvaisia myös Lehtikuvan palveluista. Kuvatoimisto mahdollistaa lukuisten tapahtumien tallentamisen riippumattomasti. Lehtikuvalla on paitsi uutistapahtumien myös suomalaisen historian ja kulttuurin arkistoinnin ja arjen dokumentoinnin tärkeä tehtävä.

STT:llä on suomalaisessa mediakentässä merkittävä kansainvälinen rooli ja verkosto. Uutistoimisto on mahdollistanut sen, että maakuntien medioissa on voitu seurata esimerkiksi EU-politiikkaa, taloutta ja kansainvälisiä uutisia. Oma kansallinen uutistoimisto on yksi syy siihen, miksi suomalaisen journalismi on luotettavaa myös kansainvälisesti tarkasteltuna.

Muutosneuvottelussa uhattuna ovat liki sadan ammattilaisen työpaikat. Monelle suomalaiselle journalistille STT:ssä työskenteleminen on ollut koulu, joka on opettanut tinkimättömään uutistyöhön ja riippumattoman tiedonvälityksen kunnioittamiseen.

Suomen Tietotoimiston alasajo olisi hyppy tuntemattomaan, jonka seurauksia tulisi arvioida puolueettomasti ja välittömästi. Siinä menettäisivät niin suomalainen, riippumaton journalismi kuin mediakentän uskottavuus, maakunnallinen tasa-arvo ja tiedonvälitys kriisiaikoina. Kolaus olisi kova suomalaiselle yhteiskunnalle ja demokratialle.

Varmaa on se, että samanlaista uutisinstituutiota, toimintakulttuuria ja luotettavuutta ei enää rakenneta uudelleen, kun se kerran menetetään.
STT:n tulevaisuus ei ole vain sen omistajien käsissä. Liikenne- ja viestintäministeriön on pidettävä lupauksensa ja STT:n on saatava sille luvattu siltarahoitus mahdollisimman nopeasti.

Kertarahoituksen myöntämisen lisäksi hallituksen on otettava vakavasti media-alan huoli riippumattoman tiedonvälityksen tulevaisuudesta Suomessa ja valmisteltava mediatuki, joka takaa sen, että Suomessa on mahdollista julkaista laadukasta ja riippumatonta journalismia myös tulevaisuudessa. Suomeen tarvitaan mediapolitiikka ja tukijärjestelmä myös kaupalliselle medialle.

Vetoamme poliittisiin vaikuttajiin myös EU-kentällä – eurooppalainen riippumaton media tarvitsee tukea Euroopan unionilta. Kyse on lehdistönvapauden ja demokratian puolustamisesta.

Heta Saxell, puheenjohtaja, Helsingin Seudun Journalistit ry

Kannanotto sivuillamme kommenteissa. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Helsingin Seudun Journalistit

3 päivää sitten

Mustin päivä 🖤

Yksi maailman vanhimmista uutistoimistoista, Suomen luotettavimmaksi uutismediaksi rankattu Suomen Tietotoimisto on ilmoittanut uutistoimiston mahdollisesta alasajosta ja muutosneuvotteluista, jotka koskevat 95 työntekijää.

Alasajo ravistelisi paitsi koko suomalaista mediakenttää heikentäisi merkittävästi myös yhteiskunnan suojaverkkoa. Luotettava ja riippumattoman media on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta.

”STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonvälityksen rakenteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori.

Journalistiliitto tuo esiin myös, että Liikenne- ja viestintäministeriön lupaama 1,05 miljoonan euron siltarahoitus on yhä valmistelussa eikä sitä ole maksettu STT:lle.

Uutinen on erityisen ankea nykyisessä työllisyystilanteessa.

”Journalistiliitto tukee jäseniään kaikin tavoin tässä tilanteessa", Varmavuori lupaa.

HSJ jakaa syvän järkytyksen tilanteessa.Suomen Tietotoimisto (STT) on tänään 30. syyskuuta kertonut uutis- ja kuvatoimintansa mahdollisesta alasajosta. Yhtiö kertoo aloittavansa muutosneuvottelut, joissa esillä on STT:n nykymuotoisen toiminnan päättyminen 31. maaliskuuta sekä 95 työntekijän irtisanominen.

Vielä on myös mahdollista, että STT:n toiminta jatkuisi olennaisesti pienemmässä laajuudessa. STT:n viestintäpalvelut on rajattu alkavien muutosneuvotteluiden ulkopuolelle.

”STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonvälityksen rakenteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori.

STT on tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia, ja sen rooli kansalaisten tiedonsaannissa on aivan keskeinen. Valtaosa maakunnallisen median valtakunnan ja ulkomaan uutisista tulee STT:ltä.

”STT:n tekemä sisältö on tähän asti antanut maakunnissa mahdollisuuden panostaa omiin uutisiin. Jatkossa maakunta- ja paikallislehdet tulevat väistämättä tarjoamaan vähemmän muita kuin paikallisia uutisia, mikä heikentää niiden alueilla asuvien tiedonsaantia”, Varmavuori sanoo.

STT:n nykymuotoisen toiminnan loppuessa tiedotusvälineet joutuvat etsimään tai kehittämään korvaavia palveluja uutispalvelun lisäksi myös esimerkiksi kuvapalvelulle ja yöpäivystykselle. Tämä kasvattaa niiden kustannuksia tai johtaa tilanteeseen, jossa niiden tarjoama palvelu heikkenee.

Varmavuori onkin hyvin huolissaan siitä, miten STT:n toiminnan loppuminen vaikuttaa muiden tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiin.

“Pahimmillaan STT:n kaatuminen käynnistää dominoefektin, jossa menee ennemmin tai myöhemmin nurin myös muita uutisvälineitä”, hän sanoo.

”Olen hieman hämmästynyt siitä, ettei maakunnallisella medialla ole suurempaa kiinnostusta varmistaa kansallisen uutistoimiston toiminnan jatkumista.”

Tähän todennäköisesti vaikuttaa etenkin maakunnallisten ja paikallisten tiedotusvälineiden heikentynyt taloustilanne. Se on myös yksi syy STT:n pitkään jatkuneiden vaikeuksien taustalla.

Journalistiliitto vaatii toimia ennen kaikkea valtiolta, jotta STT voisi vielä perua suunnitelmansa.

”Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi vuosi sitten, ettei STT romahda Orpon hallituksen aikana. Nyt näyttää siltä, että STT:n taru loppuu sopivasti juuri, kun nykyinen eduskunta on jäänyt vaalitauolle”, Varmavuori sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi helmikuussa käynnistävänsä kertaluontoisen 1,05 miljoonan euron valtiontuen valmistelun STT:lle. Tuen valmistelu siirtyi kesällä liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, eikä STT ole saanut luvattua tukea.

Yhtiön pelastaminen vaatisi kuitenkin isomman tuen kuin jo päätetty miljoona euroa. Suurempi tukisumma vaatisi EU:n valtiontukien ilmoitusmenettelyn läpikäymistä.

”Se ei ole ongelma, jos poliittista tahtoa löytyy”, Varmavuori sanoo.

Hän muistuttaa, että valtionhallinnon toimijat, kuten eri ministeriöt ja virastot voisivat myös palata kansallisen tietotoimiston asiakkaiksi.

Varmavuoren mukaan Journalistiliitto on yhteydessä hallitukseen selvittääkseen, mitä se aikoo asialle tehdä.

”STT:n päätös osoittaa karulla tavalla sen, että Suomeen tarvittaisiin paitsi pysyvä mediatuki myös mediapoliittinen ohjelma”, hän sanoo.

STT on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista kansallisista tietotoimistoista. STT:n toiminnan loppuminen tekisi Suomesta poikkeuksen länsimaiden joukossa, sillä valtaosalla Euroopan maista on edelleen oma kansallinen uutistoimisto.

Myös ammattitaitoisten työntekijöiden irtisanominen on traagista. Varmavuori muistuttaa, että media-alan tilanne on jo pitkään ollut hankala. Alalta on kadonnut viime vuosina ennätysmäärä työpaikkoja.

”Journalistiliitto tukee jäseniään kaikin tavoin tässä tilanteessa.” ... Näytä lisääNäytä vähemmän