Journalistiliiton lakiasiapäivystys palvelee jäseniä työelämän kysymyksissä arkisin kello 13–16, heinäkuussa kello 13–15 numerossa 044 7555...
Helsingin Seudun Journalistit (HSJ) on pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla työskentelevien lehdistön journalistien, kustannustoimittajien, viestijöiden ja visualistien ammattijärjestö.
| 14 | KAOSin kesäpäivät kääntäjille ja kustannustoimittajille |
| 10 | Tiedon visualisoinnin koulutus |
| 11 | Jäsenmatka Etelä-Karjalaan |
Freen palkkionmaksu päättyy 13. heinäkuuta
Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena lisätä tasa-arvoa myös media-alalla
Lausunto hallituksen täydentävästä esitysluonnoksesta rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi
Liitto on tukenasi kesälläkin
Lue vinkit onnistuneeseen kesäduuniin ja harjoitteluun
Liiton neuvottelemia palkankorotuksia kesällä
Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia
”Nuori mies puukotti toista baarin edessä” versus ”Baarin edessä verinen välikohtaus”.
Journalismin tutkija Lauri Haapasen mukaan jälkimmäinen otsikko kyllä lyhyempi, mutta jättää hämäräksi, mitä oikeastaan tapahtui ja keitä tilanteessa oli osallisina.�
Passiivimuotoiset otsikot ärsyttävät lukijoita, sillä ne hämärtävät toimijuutta ja vastuuta. Silti niitä syntyy uutistyössä jatkuvasti – kiireessä, merkkirajoitusten puristuksessa ja joskus myös tietoisina ratkaisuina.
Iltalehden uutispäällikkö Jesse Kuparisen mukaan passiivimuotoa joudutaan käyttämään tilanteissa, joissa toimituksen tiedot tapahtumasta ovat laihoja. Passiivi voi lipsahtaa otsikkoon myös tiedostamattomana maneerina, tai esimerkiksi poliisin epäselvän tiedotteen seurauksena.
– Lähtökohta kuitenkin on, että tekijä nostetaan myös jutun otsikkoon.
Lauri Haapasen mielestä suomalaismedia on menettänyt yleisön luottamuksen otsikoihin “klikkiotsikoilla” ja otsikkotestailuilla.
– Vaikka uutisjutun otsikko ei olisikaan niin sanottu klikkiotsikko, mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankin, harvoin se pyrkii kertomaan uutistapahtumasta mahdollisimman tarkasti ja neutraalisti.
Lue Ilmo Ilkan juttu "Tekijä häivytetään" Lööpistä 2/26.
Kuvitus: Outi Kainiemi ... Näytä lisääNäytä vähemmän
Tekijä häivytetään - Helsingin Seudun Journalistit
hsj.fi
Passiivimuotoiset otsikot ärsyttävät lukijoita, sillä ne hämärtävät vastuun ja toimijuuden. Silti niitä syntyy uutistyössä jatkuvasti.0 CommentsComment on Facebook
Voiko Suomessa enää matkustaa linja-autolla maakunnasta toiseen?
Toimittaja Jukka Vuorio päätti selvittää asian käytännössä matkustamalla Alajärveltä Saloon. Henkilöautolla matka olisi taittunut noin neljässä ja puolessa tunnissa. Bussilla se vaati yli yksitoista tuntia ja viisi eri linja-autoa.
Retkestä syntyi Seuraan juttu otsikolla “Tyhjät pysäkit, autiot asemat”. Siinä Vuorio pohtii paitsi omaa bussisuhdettaan myös sitä, miksi maakuntien joukkoliikenne on taantunut niin surkeaksi. Krista Luoman valokuvat tavoittivat matkan melankolisen hengen.
– Aika entinen ei bussiliikenteen suhteen koskaan enää palaa, ellei syntyvyys maakunnissa käänny laskusta nousuun ja muuttoliike takaisin kaupungista maalle.
Minämuotoinen teksti oli Vuoriolle luonteva lähestymistapa, vaikka juttua varten hän haastatteli myös kahta kotimaista tie- ja joukkoliikenteen asiantuntijaa.
– Pidän toimittajan omasta äänestä journalismissa siksi, että parhaimmillaan se konkretisoi asioita ja toisaalta myös tekee selväksi sen, että subjektiivistahan kaikki vain on.
Lue juttuprosessin taustat Lööpistä 2/2026. ... Näytä lisääNäytä vähemmän
Mennään bussilla - Helsingin Seudun Journalistit
hsj.fi
Lööpin 2/2026 Helmijuttu kertoo Seuran toimittaja Jukka Vuorio kokeilusta: miten toimii bussiyhteys Alajärveltä Saloon?0 CommentsComment on Facebook
Tarja Hirvasnoro on tehnyt lähes neljän vuosikymmenen uran Kodin Kuvalehden toimittajana. Hän sai vuoden 2026 Salli-palkinnon tunnustuksena elämäntyöstä ja hyvän hengen nostattamisesta työyhteisössä.
Palkinto tuli täytenä yllätyksenä – ja tuntui erityisen merkitykselliseltä, sillä tunnustuksen taustalla oli omien työkavereiden arvostus.
– Se oli vähän kuin hymytyttöpalkinto.
Toimittajan työssä parasta on ihmisten tapaaminen, mutta Hirvasnorolle merkittävimpiä eivät sittenkään ole olleet juttuprojektit, vaan työyhteisöt ja niiden persoonat.
– On jännää, miten yhden ihmisen tuleminen ja meneminen vaikuttaa koko porukkaan ja ryhmädynamiikka muuttuu.
Pitkä ura on vienyt pakinoista henkilöjuttuihin, reportaaseihin ja tiedekirjoittamiseen. Työ on muuttunut vuosien varrella, mutta uteliaisuus ja kiinnostus ihmisiin ovat säilyneet.
– Olisin huolissani itsestäni, jos työ oli olisi samanlaista kuin 1990-luvulla ja minä olisin täällä edelleen.
Lue Tuuli Toivion tekemä Tarja Hirvasnoron haastattelu Lööpistä 2/26.
📸: Laura Vuoma ... Näytä lisääNäytä vähemmän
“Parasta ovat ihmiset” - Helsingin Seudun Journalistit
hsj.fi
Salli-palkinnon saaneelle Tarja Hirvasnorolle antoisinta työssä ovat olleet ihmiset – sekä haastateltavat että työkaverit.0 CommentsComment on Facebook